Veera Tyhtilä (s. 1977) on helsinkiläinen näytelmäkirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja, jonka teoksissa yhdistyvät henkilökohtaiset ja yhteiskunnalliset näkökulmat. Hän ei karta provokatiivisia aiheita, ja pyrkii tilanteen sen salliessa myös kärjistämään ja sen kautta haastamaan katsojan, vaikkei koskaan teekään niin kevyesti, eikä ilman aiheen syvällistä tuntemusta.
Tyhtilälle uusi teksti ei ole pelkästään uusi taiteellinen haaste, mutta myös tilaisuus uuteen tutkimuskohteeseen syventymiseen. ”Kirjoittamisprosessiini liittyy aina paljon taustatyötä. Luen, tapaan ihmisiä, haastattelen. Matkustan, käyn paikoissa ja tiloissa, jotka liittyvät tarinaani. Yritän tehdä mahdollisimman tarkkoja havaintoja todellisuudesta, jotten sortuisi yleistyksiin tai helppoihin ennakkoluuloihin.”
Hyvä esimerkki Tyhtilän tutkimustyön tuloksista on Hämeenlinnan kaupunginteatterissa kantaesityksensä vuonna 2009 saanut Deadline. Yli kaksi vuotta työn alla ollut teos tuo lavalle talousteoriaa, draamateoriaa ja todellisuutta, ja katsoo missä nämä kohtaavat toisensa, missä eivät. Pohjimmiltaan kysymys on ihmisen käyttäytymisestä, tehdyistä valinnoista ja niiden hinnasta – niin taloudellisesti kuin muutenkin mitattuna. Pitkä kirjoitusprosessi ja sen vaatima taloustieteisiin paneutuminen palkittiin sekä yleisön että kriitikoiden puolelta, jotka kehuivat erityisesti näytelmän monikerroksisuutta ja sen mahdollistavia erilaisia näkökulmia.
Teoksiin johtava pitkäjänteinen taustatyö ei kuitenkaan tarkoita, että Tyhtilää voisi kuvata yksinäiseksi kirjailija-akateemikoksi, jolle numerot ja faktat ovat tarinaa tärkeämpiä. Hän painottaakin olevansa ”ensisijaisesti tarinankertoja ja ihmisen puolella. Olen sosiaalinen ihminen ja nautin uusien ihmisten kohtaamisesta ja maailman yllätyksellisyydestä.” Tämä näkyy oivasti myös Tyhtilän ihmisläheisessä työläismusikaalissa Teuvo, joka sai kantaesityksensä vuonna 2006 ja jota on sittemmin esitetty ympäri Suomea. Leevi and the Leavingsin musiikkiin kiedottu näytelmä on arkinen ja ajatuksia herättävä kuvaus suomalaisesta perhe-elämästä, tragedia velkojensa alle luhistuvasta perheestä ja nuoren miehen hurjuudesta.
Tyhtilän yhteiskunnallinen ja sosiaalinen puoli korostuu myös hänen näkemyksessään kirjailijaan kohdistuvasta vastuusta. ”Ihminen pyrkii luomaan sisäisen harmonian kerätessään tietoa ympäristöstään. Tätä tietoa hän saa median, sosiaalisen vuorovaikutuksen, kirjallisuuden ja taiteen kautta. On merkitystä sillä, minkälaisia viestejä lähetämme ihmisten ulottuville.”
Taiteilijan vastuun tiedostamisesta huolimatta Tyhtilän teokset eivät ole didaktisia tai sanele oppeja katsojilleen. Niissä on sen sijaan tyypillisesti saman aiheen ympärille punottu useita kontrastipareja ja henkilöitä, joiden kaaret eroavat ja täydentävät toisiaan. Tarinat muodostavat tällöin yhdessä kokonaisuuden, joka mahdollistaa loppuratkaisun moninäkökulmaisuuden, valottaen aihetta useasta eri näkökulmasta. ”Koen tärkeäksi houkutella katsomoon myös niitä ihmisiä, joita siellä ei tavallisesti näe ja tarjota heille heidän omalla kielellään vaihtoehtoinen näkökulma.”
Näytelmien ja elokuvien kirjoittamisen ohella Tyhtilä on toiminut muun muassa dramaturgina, draaman opettajana ja kulttuurikolumnistina.
Kuva: Laura Malmivaara
