Koulutus: kauppaopisto
Muut ammatit: kulttuuritoimittaja
Näytelmäkirjallisuuden ihanuus ja kurjuus
Arto Seppälä on tamperelainen näytelmä- ja romaanikirjailija, aforistikko, lastennäytelmien tekijä ja esseisti, joka julkaisi ensimmäisen romaaninsa vuonna 1961. Seppälän tunnetuin näytelmä on Viisi naista kappelissa, joka kantaesitettiin vuonna 1979 Tampereen Työväen Teatterissa.
Miksi kirjoitat näytelmiä?
Näytelmäkirjailijan työssä on palkitsevaa ja nautinnollisen kivuliasta sen ihanuus ja kurjuus, kun on elettävä kymmenien, satojenkin ihmisten elämä ja kieli.
Miten sinusta tuli näytelmäkirjailija?
Jo ennen kuin osasin kunnolla lukea, olin ilmoittanut, että minusta tulee kirjailija – tai sitten metsätyömies kotikyläni miesten tapaan. Ihmiset ja ihmisten puheet kiehtoivat minua jo lapsena, puhuttelevaa aineistoa olikin yllin kyllin tarjolla kyläkaupan pojalle. Kymmenvuotiaana julkaistu ensimmäinen runoni käsitteli kuitenkin variksen ruokahuolia ja kaipuuta kylläisille rintamaille.
Miten valitset näytelmiesi aiheet?
Ensimmäisen näytelmäni kirjoitin lähihistoriasta, sen lähtökohdat olivat sota-ajan lapsuudessa. Suomalaisia dramaatikkoja kiinnostivat tuolloin 1970-luvulla historialliset aiheet. Alettiin kysellä ajankohtaista draamaa. Mielessäni välähti kuva viidestä naisesta kappelissa. Ajankohtaisia teemoja nousi monenlaisia itsemurhasta aviolliseen uskottomuuteen, lapsettomuudesta yksinäisten naisten tuntoihin. Kolmessa vuodessa idea kasvoi draamaksi näyttämölle 1979, nyt voi huojentuneena todeta menestyksen kestäneen kolme vuosikymmentä.
Millaisia reaktioita haluat herättää yleisössäsi?
Kirjailijana tunnen mielihyvää, jos näytelmäni koskettavat, jos ne saavat katsojan liikuttumaan, kyynelehtimään ja nauramaan. Olen draamahenkilöitteni kanssa yksin, heidän keskellään. Sivullisia olan yli kurkistelijoita en päästä työhuoneeseeni, eivät ihmisenikään kaipaa senkaltaisten kommentteja. Luotan sanomisiini ja ihmisiini.
Haastattelija: Mirja Vinberg-Mäkinen / Sunklo 19.5.2009
Luottamustehtäviä
Suomen Kirjainstituutin säätiön hallituksen jäsen 2012-
Arkadia-seuran johtokunta 1999 –
Valtion kirjallisuustoimikunnan
puheenjohtaja 2007 –
Taiteen keskustoimikunnan jäsen 2007 –
Valtion kirjallisuustoimikunnan varapuheenjohtaja 1998 – 2000, jäsen 2004 –
Arto Paasilinna -seuran hallituksen jäsen 1998 – 2004
Kriittisen korkeakoulun johtokunnan jäsen 1998 – 2001
Väinö Linna-seuran hallituksen jäsen 1982 – 2000
Suomen Näytelmäkirjailijaliiton hallituksen puheenjohtaja 1987 – 1996
Suomen kirjailijaliiton johtokunnan jäsen 1987 – 1995
Palkintoja ja kunnianosoituksia:
Veikko Huovinen -seuran kunniajäsen 2016
Sunklon kunniajäsen 2012
Pirkkalaiskirjaijat kunniajäsen 2010
Samuli Paronen palkinto ansioistaan aforistiikan alalla 2010, palkinnon myönsi Suomen aforismiyhdistys.
Tampereen aforismiyhdistyksen kunniajäsen 2011
Suomen Harrastajateatteriliiton kultainen tunnustusmerkki 2011
Manuscript-63:n kunniajäsen 2009.
Nortamo-palkinto 2004
Porin kaupungin kirjallisuuspalkinto 1962
Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto viidesti 1981, 1990, 1992, 1995, 1999
Valtion taiteilijaeläke 1997
Valtion kirjallisuuspalkinto 1979
Valtion tiedonjulkistamispalkinto 1977
Tampereen teatterikesän palkinto 1975
