Täällä Pohjantähden alla

Pentinkulmalaisten tarina uutena näyttämösovituksena. Näytelmä alkaa, kun Jussi Koskela on jo vanha mies, ja hänen poikansa Akseli on aikuinen. Pappi vaatii torppari Jussi Koskelalta osan tämän viljelemästä maasta itselleen. Pappi voi niin tehdä, koska maa ei ole Jussin omaa ja sopimuspaperit antavat siihen mahdollisuuden. Jussi alistuu, koska muuten voi edessä olla paljon suurempikin menetys. Akseli ei tahdo alistua. Koko näytelmä peilaa suomalaisen yhteiskunnan kehitystä Koskelan suvun ja Pentinkulman vaiheisiin. Tässä isän ja pojan erilaisessa suhtautumisessa näkyy yhden yhteiskunnallisen vaiheen murros, työväestön ja torppareiden itsenäistymispyrkimys. 1900-luvun alussa Suomi haaveilee itsenäistymisestä Venäjän vallan alta, ja Suomen torpparit pääsystä talollisten herrojen vuokraorjuudesta itsellisiksi tilallisiksi. Työväenyhdistyksiä perustetaan, kansa ja kylät jakautuvat kahtia, eikä taisteluilta vältytä. Alma ja Jussi Koskelan kaksi poikaa kaatuu kansalaissodassa. Akseli ja Elina Koskelan pojista kolme kaatuu sodassa. Vaikka paljon saavutetaankin, paljon myös menetetään.
Näytelmässä käytetään simultaanitekniikkaa eli samanaikaisesti näyttämöllä on eri tilanteiden henkilöitä, joiden repliikit lomittuvat toisiinsa, vaikka he eivät samassa tilassa olekaan.
Näyttelijöistä muodostetaan tarpeen mukaan kuoro, joka kommentoi ja kertoo tapahtumista ja ihmisistä, mutta on samalla myös osallisena tapahtumissa “kollektiivi-roolissa”.
(Teija Hakamäki: Näytelmäluettelo 2006, SHT)