Muut ammatit:
Näyttelijä, ohjaaja, kolumnisti
Näytelmä kytee läpi elämän
Paavo Westerberg kirjoittaa näytelmiä, koska se sopii hänelle.
-Psyykerakenteeni, kirjoittamisen ytimeni, on sellainen, että koen näytelmän muodon, dialogin sekä näkökulmasta ja henkilöstä toiseen vaihtamisen hyvin luontevaksi tavaksi kirjoittaa niistä sisällöistä, joita haluan käsitellä.
-Olen taustaltani näyttelijä, ja olen siitä kiitollinen. Mutta suhteeni teatteriin on pohjimmiltaan sekä kirjailija- että tekstilähtöinen. Yksi tapa lähestyä näytelmätekstiä onkin ihan puhtaasti tekstin kautta. Joku on sanonut, että näytelmädialogi on olemassa siksi, että näyttelijöillä olisi puhuttavaa. Minusta se on loogista. Ei ole näytelmätekstiä ilman teatteria.
Westerberg siis kirjoittaa näyttelijöille puhuttavaa, samalla kun hän tuottaa myös ohjattavaa itselleen.
-Se on myös tapa työllistää itseni. Joskin tarve kirjoittaa on aina ensin. Sitä, kuinka paljon tarve saada tekstiä ohjattavaksi vaikuttaa tarpeeseen kirjoittaa, onkin hankalampi arvioida, kirjailija naurahtaa.
-Ylevä syy kirjoittamiselle puolestaan on, että saisi olla hyödyksi. Saisi rakastaa ja lisätä toivoa maailmassa, saada ihmiset kerääntymään yhteen kuuntelemaan itseään ja toisiaan, Westerberg filosofoi.
Yleviin tavoitteisiin on mahdollista yltää silloin kun katsoja viihtyy teatterissa.
-Sitten kun huomio on saatu, tilanne on viihtyisä ja katsoja valmis: silloin pitää iskeä! Jos tekijä yrittää vain viihdyttää, katsoja tylsistyy. Siellä missä uskalletaan ravistaa, siellä on myös viihtymistä. Siellä ollaan tekemisessä jonkin aidon havainnon kanssa!
Muisto tulevasta
-Näytelmäkirjailijan tehtävänä on tehdä polku sinne, minne ei ole ennen menty. Näytelmäkirjailijan pitää nähdä se jokin ja tuoda se muiden näkyville, Westerberg kuvailee ammattiaan.
Tehtävä ei ole helppo, mutta onnistuessaan näytelmäkirjailija voi lahjoittaa yleisölleen unohtumattoman kokemuksen.
-Näytelmä antaa mahdollisuuden käsitellä jotain nousevaa, unohtunutta, piilevää. Joku on sanonut, että taiteilijan tehtävä on muistaa tuleva. Näytelmä on harvoin dynamiittia, joka räjähtää heti. Sen sijaan se parhaimmillaan kytee ehkä läpi koko elämän, Paavo Westerberg pohtii.
Palkinnot:
Jussi-palkinto parhaasta käsikirjoituksesta 2007 & 2006
Ateenan kansainvälisten elokuvajuhlien palkinto parhaasta käsikirjoituksesta 2005
Teksti: Mirja Vinberg-Mäkinen / Sunklo 2009