Mary Shelleyn ja Bram Stokerin goottilaista kauhua
Lontoo vuonna 1897. Kirjailija Bram Stoker toimii tuottajana Lyceum Theatressa, joka esittää Shakespearen näytelmiä. Eräänä iltana hän kohtaa yleisön joukossa kirjailija Mary Shelleyn, joka on kirjoittamassa uutta teosta ja matkalla kohti tulevaisuutta. Kirjailijoiden kohtaaminen johdattaa heidän kertomustensa maailmaan.
Näytelmä pohjautuu kahteen 1800-luvun klassiseen kauhuromaaniin, Mary Shelleyn Viimeiseen ihmiseen ja Bram Stokerin Draculaan.
Mary Shelleyn teos The Last Man/Viimeinen ihminen ilmestyi 1826, joitakin vuosia kuuluisan Frankenstein-romaanin jälkeen. Se sijoittuu tulevaisuuteen, 2090-luvulle. Se kuvaa maailmaa, jossa vanhat yhteiskuntarakenteet murtuvat kaikkialle leviävän kulkutaudin vaikutuksesta. Apokalyptisyys syntyy epätoivosta, jota luo järjestyksen ja arvojen romahdus. Rationaalisuus, järki, ei pysty käsittelemään epidemian luomaa tilannetta ja näköalattomuutta.
Tarinan keskushenkilö on Lionel Verney, ”viimeinen ihminen”, lainsuojaton, joka ystävystyy Adrian-nimisen miehen kanssa. Adrian on Englannin viimeisen kuninkaan poika, joka järkkyy henkisesti, ryhtyy kannattamaan tasavaltaa ja luopuu kruunusta.
Mary Shelley (1797-1851) loi tuotannossaan uutta genreä, varhaisen kauhuromaanin ja yhden ensimmäisistä science fiction-romaaneista. Näytelmässä Mary Shelleyn hahmosta tulee aikamme ihmisten keskustelukumppani ja kertoja, hän liikkuu aikakausien välillä. Vuonna 1897 hän kohtaa Lontoossa Bram Stokerin, jonka kauhuromaani Dracula on juuri ilmestynyt. Bram Stokerin teos on tunnetuin ja merkittävin vampyyritarina, jossa transsilvanialainen kreivi ryhtyy hankkimaan kiinteistöjä Lontoosta turvatakseen itselleen ikuisen elämän.
Näytelmä yhdistää toisiinsa nämä kaksi kertomusta. Se tarkastelee myös sitä, mitä kauhu on. Mistä se syntyy? Miten nämä kertomukset syntyivät?