Rikos ja rangaistus

Dostojevskin teoksen päähenkilö Rodion Romanovitsh Raskolnikov on opintonsa keskeyttänyt, itseään tilapäistöillä ja sukulaisten rahoilla elättävä nuori mies. Hän elää sosiaalisesti eristäytynyttä elämää suurkaupungissa, ja ajassa, joka henkisesti on lähellä meidän aikaamme. Hänen rikoksensa on murha: hän tappaa suunnitelmallisesti vanhan panttilainaajan, ”hyödyttömän ihmisen”, mutta tulee kohtalon oikusta tehneeksi myös toisen murhan tappaessaan sattumalta paikalle osuvan murhatun naisen sisaren. Raskolnikovin rikos on nuoren ihmisen tekemä ideologinen veriteko. Voiko murhalle löytää oikeutusta? Millainen on ideologia, joka oikeuttaa tappamisen? Voimansa tunnossa hän uskoo kuuluvansa poikkeusihmisiin, niihin, joille kaikki on sallittua, jotka rohkenevat astua rajan yli. Teollaan Raskolnikov sulkee itsensä ihmisten yhteisön ulkopuolelle. Hän uskoo selviänsä yksin, ilman ketään toista. Teoksen uuden dramatisoinnin lähtökohtia ovat olleet yhteisön ja yksilön välinen rajankäynti ja kohtaaminen. Raskolnikovin vastavoimana elää yhteisö, hänen elämäänsä kuuluvat henkilöt, heidän kohtalonsa. Tässä tarinassa ei ole sivuhenkilöitä. Haluaako Raskolnikov elää ihmisten yhteydessä vai tehdä lopun kaikesta?