“Jokainen valitsee omat ovensa ja kulkee läpi keittiöiden ja kuistien ja etsii väliköissä uudet ovet, eikä yksikään niistä ole oikea eikä väärä, sillä ne ovat vain ovia.”
Neljäntienristeys on tarina ihmisistä, jotka kurottavat kohti toisiaan, ja sukupolvista, joiden välillä on salaisuuksista rakennettuja seiniä. Näytelmän henkilöt katsovat toisiaan vuosien läpi ja pohtivat, valitsivatko oikein. Pienissä hetkissä he yrittävät tehdä elämästään itselleen siedettävää.
Pitäjänkätilö Maria tahtoo talostaan pidemmän kuin kenelläkään muulla. Hänen avioton tyttärensä Lahja taas tekee kaikkensa sopeutuakseen, saadakseen onnen ja vaientaakseen pahat kielet. Lahjan aviomies Onni on sotasankari ja taitava talonrakentaja, mutta hän yrittää pyytää anteeksi jotain, jota ei edes uskalla sanoa ääneen. Vuosikymmeniä myöhemmin Kaarina sisustaa appensa unelmista tyhjenneen talon ja tahtoo purkaa sitä, mitä toiset ovat äänettömäksi rakentaneet.
Neljäntienristeys on hienovaraisen tarkkanäköinen teos ulkopuolisuudesta ja salaisuuksista – ihmisistä, jotka rakentavat unelmansa luvattomiin harjakorkeuksiin.