Jussi Ketola on palannut Amerikasta Kauhavalle mukanaan ”sosialismin basiliskoja”. Kotikylän työväentalolla päätetään, että punakaartia ei perusteta eikä asetta ihmistä vastaan nosteta. Maaliskuussa 1918 Ketola vie heiniä valkoiselle armeijalle, kun hänet kaapataan hevosineen ja rekineen junaan. Ketola joutuu keskelle kansalaissotaa ja Tampereen taisteluita kylmien kyytimieheksi: keräämään punaisten ja valkoisten ruumiita. Sotaretken alkuvaihessa Ketolan rinnalla kulkee Prokli-tamma, loppuvaiheessa nilkku Sankari-koira. Lopulta myös Ketola joutuu aseen selkäänsä ottamaan, mutta ihmistä tai eläintä vastaan hän ei sitä nosta.
Kylmien kyytimies kysyy, voiko sodassa koskaan olla puolueeton ja jos voi, niin mistä silloin on vastuussa ja miten tämän vastuunsa pystyy kantamaan.