Ilmeisen tyypillinen suomalaisseurue matkaa tutustumaan itäisen naapurimaan ihmeisiin: on työkansan edustaja, konservatiivi, maalaisisäntä jne. Ryhmän kohtalot noudattelevat hyvin tuttuja tilanteita, ihmisten väliset suhteet leppoisan suvinäytelmän traditiota rakkausmutkineen kaikkineen. Kun teksti vielä vilisee vitsejä, eipä ihme jos se on noussut suureen suosioon. Ja hyvähän se että me suomalaiset osaamme nauraa itsellemmekin. (Aila Lavaste: Kesänäytelmäluettelo 1977, SHT)