Koulutus: FT
Muut ammatit: Teatteriohjaaja ja dramaturgi
Esa Kirkkopelto on väitellyt filosofiasta Strasbourgin yliopistossa 2002, aiheenaan kysymys näyttämöstä tragedian filosofian perinteessä. Yliopisto-opinnot alkoivat 1984 Helsingin yliopistossa, oppiaineena teoreettinen filosofia. Koulutukselliset lähtökohdat taiteelliselle uralleen hän sai Teatterikorkeakoulussa vuosina 1985–1987, jolloin hän opiskeli dramaturgiaa Jussi Parviaisen johdolla. Mainittavin työ opiskeluajoilta on näytelmä Kaniman (1986).
Kirkkopelto oli jäsen kokeellisessa esitystaiteen ryhmässä Jumalan teatteri vuosina 1986–1987. Hän on sen jälkeen toiminut freelancenäytelmäkirjailijana ja -ohjaajana. Mainittavimpia näyttämötöitä käsikirjoittajana ja/tai ohjaajana ovat muun muassa näytelmä Rouva Ruusunen (1988), Henkivartija (1989), Elvytystä (1990), Ponttikkatehdas (1992), Mahnovitsina (1992), Huomenna kello neljä (1993), Sofokleen Oidipus Kolonoksessa (1994), Yrjö Kallisen valaistuminen (1995), Kostamus-sinfonia (1996), Vetoapua ja läheltä piti -tilanteita (2003).
Kirkkopelto toimi vuosina 2004–2007 tutkijana ja opettajana Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksen laitoksella estetiikan oppiaineessa. Vuodesta 2004 hän on vetänyt kokeellisen esitystaiteen ryhmää Toisissa tiloissa (Nälkäteatteri). Toiminta ryhmässä jatkuu.
Keväällä 2007 julkaistiin Kirkkopellon Nuori kaarti -kirja, joka sisältää Kirkkopellon 1990-luvulla toteuttamien näyttämöteosten käsikirjoitukset ja 1990-luvun teatterikenttää ja -kysymyksiä tarkastelevan esipuheen.
Esa Kirkkopelto on nimitettynä Teatterikorkeakoulun taiteellisen tutkimuksen professorin virkaan ajalle 1.8.2007–31.7.2012.
Palkintoja ja kunnianosoituksia:
Nuoren taiteen Suomi 1995
Vuoden valopilkku 1995