Don Quijote

Jaloja ritareita, kauniita neitoja, taisteluja, kommelluksia ilveilyä.
Don Quijote ratsastaa jälleen, mukanaan uskollinen aseenkantajansa Sancho Panza. Kehyksenään Cervantesin 1500-luvulla kirjoittaman klassikon lyhennetty musiikkinäytelmäsovitus. Hauskan temmellyksen taustalla teksti etsii haaveiden toteutumisteitä ihmisen elämänkulussa.
Don Quijote on höyrähtänyt lukemistaan ritariromaaneista ja lähtee vaeltamaan kohti seikkailuja. Koko maailman ritari muovaa mielikuvituksensa mukaan. Sylkykupista tulee kypärä, majatalosta linna. Sen edustalla kuivuvat pyykit hän näkee linnan viireinä. Mutta vapaus ja vaellus ei sovi elämän arkipäivään. Don Quijoten ritarillinen taistelu hyvyyden ja jalouden puolesta törmää kovaan todellisuuteen. Ritari toteaakin: ”Kun minua pidettiin hulluna, taistelin oikeuden ja hyveen puolesta. Nyt minua pidetään viisaana ja nyt minä vaan makaan.”
(Marjo-Riitta Ventola: Lasten- ja nuortennäytelmäluettelo 1992, SHT)