Näytelmän nimi Raumzeit tarkoittaa aika-avaruutta, nimi viittaa Albert Einsteinin suhteellisuusteoriaan. Teoksen keskiössä ovat fysiikan ja tähtitieteen historiaan liittyvät tutkijat ja tapahtumat. Näytelmän teemoja ovat tieteen vapaus, tutkijan sananvapaus, totalitarismi, aika.
Raumzeit rakentuu fyysikko Anja Pohjanheimon näkökulmasta. Hän toimii assistenttina Iso-Heikkilän observatoriossa Turussa ja ohjaa tähtitieteen opiskelijoita. Omat opintonsa hän on suorittanut Wienissä, radiumtutkimuksen instituutissa, hänen alaansa on radioaktiivisuus.
Anja Pohjanheimolta on tilattu uuteen julkaisusarjaan tähtitieteen ja fysiikan viimeaikaista kehitystä tarkasteleva artikkeli. Observatorion henkilöistä hän rakentaa ajatuksissaan tapahtumien sarjan, jossa ajan ja paikan rajat ylitetään. Tämä tapahtumasarja on sijoitettu junaan. Junassa hän kohtaa henkilöitä, jotka liittyvät fysiikan ja tähtitieteen historiaan tai 1900-luvun alkuvuosikymmenien poliittiseen historiaan tai kuvitelmiin tulevaisuudesta. Nämä kohtaamiset voivat siis olla todellisia (Anjan elämäkertaan liittyviä) tai kuviteltuja: Cecilia Payne-Gaposchkin, Lise Meitner, Gunnar Nordström, filosofi Demokritos tai kirjailija Karin Boye. Sekä tähtitieteilijä Liisi Oterma, joka työskentelee observatoriossa Turussa.
Historiallinen nykyisyys: Yö 7. – 8. huhtikuuta 1943.
Tästä käsin liikutaan ajassa eri suuntiin, menneisyyteen ja tulevaisuuteen.
Historiallinen paikka: observatorio Iso-Heikkilässä, Turussa, Suomessa.
Millaisia muotoja oikeistoradikalismi sai akateemisessa maailmassa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä? Ketkä sitä kannattivat? Miksi? Mitä seurauksia tällä oli? Kuinka miellämme olemassaoloa ja aikaa, kuinka niitä on fysiikassa tutkittu ja mitä niistä on ajateltu ja mitä niistä tiedetään. Mitä filosofi Martin Heidegger ajatteli 1930-luvun alussa? Miten spekulatiivinen fiktio käsitteli totalitarismia tuossa ajassa?
Raumzeit on ajatusten virtaa ja liikettä ajassa ja tilassa. Näytelmä yhdistää dokumentaarisuutta ja fiktiota.