Vexi Salmi (oikealta nimeltään Veikko Olavi Salmi) on suomalainen kevyen musiikin sanoittaja ja tuottaja sekä kirjailija. Yksin ja yhdessä Irwin Goodmanin kanssa, Salmi on tehnyt lukuisia iskelmämusiikin menestyskappaleita.
Salmi syntyi Hämeenlinnassa työväenluokkaiseen perheeseen. Jo lapsena hän tutustui itseään vuoden nuorempaan naapurinpoikaan Antti Hammarbergiin. Pojista tuli oitis hyviä ystäviä, ja myöhemmin myös yhteistyökumppaneita. Vartuttuaan nuoret miehet olivat yhdessä mm. Saksassa lastaustyöntekijöinä. Suomeen palattuaan Salmi ja Hammarberg päättivät ryhtyä muusikoiksi vastikään pohjolaan rantautuneen rock-musiikin hengessä. Salmi otti taiteilijanimekseen Emil Retee ja Hammarberg Irwin Goodman.
Salmi sanoitti, Hammarberg sävelsi ja lauloi. Irwin Goodmanin esittämiä ja Salmen sanoittamia klassikkokappaleita ovat mm. ”St. Pauli ja Reeperbahn”, ”Poing poing poing”, ”Suruton nuoruusaika”, ”Rentun ruusu” ja ”Maailma on kaunis”. Salmen ja Irwin Goodmanin suosio oli suurimmillaan kahdeksankymmentäluvun lopulla. Kaksikon yhteistyö päättyi Hammarbergin kuolemaan talvella 1991.
Irwinin ohella Salmi kirjoitti ja suomensi kappaleita myös muille artisteille heti uransa alkuvuosista lähtien. Salmen tunnettuja sanoituksia ovat mm. Fredin ”Puhu hiljaa rakkaudesta” ja Kirkan ”Surun pyyhit silmistäni”. Salmen sanoituksia on kaikkiaan levytetty noin 2500 kappaletta, ja mm. kolmen Suomea edustaneen euroviisukappaleen sanat ovat Salmen kynästä: Fredi & Ystävät kappaleella: ”Pump pump” (1976), Katri Helena: ”Katson sineen taivaan” (1979) ja Vesa-Matti Loiri: ”Huilumies” (1980).
Salmi on niin ikään julkaissut useita romaaneja ja runokokoelmia, kuten kirjat Lautturin lauluja (1983), Siniset mokkakengät (1993) ja Vinyylin rahinaa (2003). Salmi on myös kirjoittanut ja dramatisoinut näytelmiä sekä yksin että yhdessä muiden kanssa. Salmen teatteritöistä menestynein lienee sekä Turun Kaupunginteatterissa että Hämeenlinnan Kaupungin Teatterissa vuonna 2008 esitetty dramatisointi Ruma ankanpoikanen (2008).
Vexi Salmelle on myönnetty monta musiikki- ja kulttuurialan palkintoa. Näistä päällimmäisinä Reino Helismaa-palkinto vuonna 1989, Juha Vainio-palkinto vuonna 1993 ja Erikois-Emma -palkinto vuonna 2000.
Teksti: Olli Mäkelä / Sunklo, 2012