Logo Näytelmat.fi

Usko Kemppi

Oripää , 12.2.1907 - Espoo, 13.5.1994

Usko Kemppi (ent. Hurmerinta) lukeutuu Suomen historian tuotteliaimpiin ja tunnetuimpiin kevyen musiikin säveltäjä-sanoittajiin. Tämän lisäksi Kemppi oli runoilija, sirkustaiteilija ja näytelmä- sekä elokuvakäsikirjoittaja.

Kempin isä oli poliisimestari, mistä syystä perhe muutti paikkakuntaa usein. Kemppi kuitenkin piti itseään varsinaissuomalaisena, varhaisimpien asuinpaikkakuntiensa mukaan. Molemmat perheen vanhemmista olivat musikaalisia, soittivat ja lauloivat. Lisäksi isä harrasti aktiivisesti teatteria kirjoittaen, ohjaten ja näytellen.

Kempin taiteellinen tuotanto on valtava. Ajalle tyypillisesti, hän teki töitä oman nimensä lisäksi myös useilla salanimillä, mikä hankaloittaa teosten lopullisen lukumäärän laskemista. Joka tapauksessa jo pelkästään Kempin sävellysten lukumäärä lasketaan yli kolmessatuhannessa kappaleessa.

Tosin Kemppi itse suhtautui sävellyksiinsä kevyesti, näki ne enemmänkin harrastamisena kuin tiukkana taiteellisena luomisena. Seikkaperäisemmin hän paneutui kirjallisiin töihinsä, kuten näytelmiin ja elokuvakäsikirjoituksiin. Etenkin elokuvakäsikirjoitusten tekijänä hän oli tuottelias. Kemppi työskenteli yli kymmenen vuoden ajan Suomi Filmin kuukausipalkkaisena käsikirjoittajana, ja kirjoitti toimessaan noin viisisataa lyhytelokuvan käsikirjoitusta, sekä yli kaksikymmentä kokoillan elokuvaa. Kempin kirjoittamia elokuvia ovat mm. Linnaisten vihreä kamari (1945), Kesäillan valssi (1951), Huhtikuu tulee (1953) ja Nuori mylläri (1958). Näytelmäkirjailijana Kemppi keskittyi erityisesti lastennäytelmiin ja toisaalta musiikkinäytelmiin, yhdistäen näitä kahta lajityyppiä.

Parhaiten Usko Kemppi on kuitenkin jäänyt suomalaiseen kulttuurihistoriaan kevyen musiikin sävellystensä kautta. Kempin kuolemattomia sävellyksiä ovat mm. ”Silmät tummat kuin yö” (1933), ”Pustan poika” (1937), ”Lennä mun lempeni laulu” (1938) sekä ”Vanhan merirosvon kapakassa” (1951). Kempin kuuluisin yksittäinen sävellys on ”Laulu tulipunaisesta ruususta” (1930). Tämä yhdessä lauluyhtye Dallapén kanssa taltioitu iskelmä opittiin tuntemaan myöhemmin myös Teijo Joutselan ja Humppa-Veikkojen versiona ”Tulipunaruusut” (1959), ja se oli 60-luvun alun soitetuin sävelmä.

Teksti: Olli Mäkelä / Sunklo, 2011

Teokset

Antti Puuhaara ja kultainen lipas

Usko Kemppi ( Kirjailija )

Lastennäytelmä, Nuortennäytelmä

1947

Lue lisää

Ihmisen hinta

Usko Kemppi ( Kirjailija )

Musiikkinäytelmä

1967

Lue lisää

Kultainen lipas

Usko Kemppi ( Kirjailija )

Lastennäytelmä

1985

Lue lisää

Lyylikki

Usko Kemppi ( Kirjailija )

Draama

1947

Lue lisää

Mylläri ja kirkkoherra

Usko Kemppi ( Kirjailija )

Draama

1964

Lue lisää

Onnen Matin mahtisanat

Usko Kemppi ( Kirjailija )

Lastennäytelmä, Musiikkinäytelmä

1985

Lue lisää

Saturuusun hengetär

Usko Kemppi ( Kirjailija )

Lastennäytelmä

1947

Lue lisää

Se nuoruudenaikainen urheilijaveri

Usko Kemppi ( Kirjailija )

Komedia

1947

Lue lisää

Viinityttö

Usko Kemppi ( Säveltäjä )

Draama, Musiikkinäytelmä

1938

Lue lisää

Yö ennen kesän tuloa

Usko Kemppi ( Kirjailija )

Draama, Musiikkinäytelmä

1967

Lue lisää

Tilaa uutiskirjeemme ja pysyt ajan tasalla uusimmista palveluun lisätyistä teoksista

 
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.