Tuija Piepponen (oik. Piepponen Berhane-Mehari) on näyttelijä ja ilmaisutaidon ohjaaja. Piepponen on tullut tunnetuksi etenkin komedianäyttelijänä elokuvissa ja televisiossa.
Piepponen opiskeli Tampereen yliopiston näyttelijälinjalla, josta valmistui vuonna 1969. Valmistumisensa jälkeen Piepponen näytteli ensin kaksi vuotta Lappeenrannan kaupunginteatterissa, ja sitten yli kaksikymmentä vuotta Kuopion kaupunginteatterissa. Piepponen on tehnyt rooleja myös useisiin muihin suomalaisiin ammattiteattereihin. Nykyisin hän on esiintyvä viihdetaiteilija, näyttelijä ja luennoitsija-kouluttaja yrityksensä Isoacca Tuotanto Oy:n puitteissa.
Teatterin lisäksi Piepponen on tehnyt monia elokuva- ja televisiorooleja. Juuri näistä töistä hänet tunnetaan parhaiten. Piepposen elokuvauran kohokohtia ovat ainakin rooli Mikko Niskasen elokuvassa Syksyllä kaikki on toisin (1978), sekä roolit yhteensä viidessä Timo Koivusalon Pekko-elokuvassa (1993–97). Televisiossa Piepponen on nähty mm. sarjoissa Kuolema Savolaiseen tapaan (1983), Sydän toivoa täynnä (1999) ja Peräkammarin pojat (2001), sekä useissa TV-elokuvissa. Piepponen on esiintynyt myös useissa erilaisissa televisiomainoksissa ja -visailuissa.
Viime vuosina Piepponen on keskittynyt enenevässä määrin työhönsä ilmaisutaidon kouluttajana. Hänen erikoisalaansa on ”ihmisen sanaton viestintä,” joka ilmenee esimerkiksi tanssissa, mutta myös erilaisille ammattialoille tärkeissä esiintymistaidoissa. Piipponen on niin ikään Kuopion Tanssistudio Oy:n perustajaosakas ja innokas taidemaalari. Hän on myös kirjoittanut yhdessä Elina Karjalaisen kanssa lapsille suunnatun nukketeatterinäytelmän Uppo-Nalle ja Nukku-Ukko (1986).
Teksti: Olli Mäkelä / Sunklo, 2012