Timo K. Mukka oli suomalainen kirjailija, runoilija ja taidemaalari. Mukka on tunnetuimpia lappilaislähtöisiä taiteilijoita Suomessa.
Mukka syntyi Ruotsissa, jossa hänen perheensä oli evakossa Lapin sodan takia. Perhe palasi kotipaikkakunnalleen Pellon Orajärvelle kirjailijan ollessa puolitoistavuotias. Mukka oli aktiivinen ja ulospäinsuuntautunut lapsi, joka menestyi koulussa erinomaisesti. Kolmetoistavuotiaana hän sairasti vakavan avokalvontulehduksen ja oli vähällä kuolla. Sairaskokemus yhdistettynä alkavaan murrosikään, jätti tulevaan kirjailijaan voimakkaan ja koko aikuisiän kestäneen jäljen, joka ilmeni depressiokausina ja vetäytymisenä ihmisten keskuudesta. Mukka opiskeli Helsingissä kuvataiteita Taideakatemiassa (nykyinen Kuvataideakatemia), mutta jätti opintonsa kesken elättääkseen perhettään isänsä yllättävän kuoleman seurauksena.
Mukan varsinainen kutsumus oli kuitenkin kirjallisuus. Hän luki paljon ja alkoi kirjoittaakin jo nuorena koululaisena. Hän myös tarjosi tuotoksiaan, pääasiassa runoja, erinäisille kustantajille, mutta sai kieltävän vastauksen toisensa jälkeen. Mukan esikoisteos Maa on syntinen laulu julkaistiin viimein vuonna 1964, kirjailijan ollessa kuitenkin vasta yhdeksäntoistavuotias. Hurmoksellista seksuaalikuvastoa sisältänyt lappilaiselämän kuvaus oli siltikin aikaansa edellä, ja sai varauksellisen vastaanoton.
Mukka kuitenkin jatkoi kirjoittamista, ja ehti julkaista yhdeksän teosta ennen äkillistä kuolemaansa. Hänen kirjoihinsa suhtauduttiin esikoisteoksen siivittämin tuntein, oudoksuen ja tuomiten. Toisaalta lappilaiskirjailijasta muodostui mystinen taiteilijahahmo, jonka olemuksessa traaginen elämäntunto yhdistyi alkukantaiseen seksuaalisuuteen. Mukka olikin pienelle aikalaispiirille ihailtu ja kunnioitettu, joskin ristiriitainen taiteilijaboheemi.
Myöhemmät sukupolvet ovat ymmärtäneet ja tunnustaneet Mukan kirjallisuuden arvon. Nykyisin häntä pidetään yhtenä suomalaisen kirjallisuuden 60-luvun merkittävimmistä kirjailijoista. Mukan teoksista erityisen tunnettuja esikoisteoksen ohella ovat pienoisromaani Tabu (1965), romaanit Täältä jostakin (1965) ja Laulu Sipirjan lapsista (1966) sekä runokokoelma Punainen (1966).
Mukan teoksia on sovitettu ahkerasti myös draamaksi. Teatterissa suosittuja ovat olleet etenkin Kyyhky ja unikko (1970), Tabu sekä esikoisteos Maa on syntinen laulu. Jälkimmäisestä syntyi Rauni Mollbergin toimesta myös samanniminen menestyselokuva vuonna 1973.
Teksti: Olli Mäkelä / Sunklo, 2012