Tatu Pekkarinen oli iskelmä- ja kuplettisanoittaja, laulaja-viihdetaiteilija, prosaisti, näytelmäkirjailija ja käsikirjoittaja. Pekkarinen on monen suomalaisen hitti-iskelmän sanoittaja ja lukuisten suosittujen komedianäytelmien isä.
Pekkarinen oli syntyjään savolainen, mikä näkyy hänen osittain savonmurteelle kirjoittamissaan kupleteista. Pekkarinen oli pidetty esiintyjä, jonka karikatyyrimäiset hahmot, kuten Jutikaisen Jussi, ovat toimineet monen myöhemmän suomalaisen viihdehahmon esikuvina.
Pekkarinen oli omimmillaan juuri tällaisten humorististen kuplettien laatijana, sekä suomalaisen iskelmämusiikin sanoittajana. Pekkarisen kynästä alkunsa ovat saaneet mm. sellaiset kuolemattomat suomi-iskelmät kuin ”Kaunis Veera”, ”On lautalla pienoinen kahvila”, ”Nikkelimarkka”, ”Soita Humu-Pekka” ja ”Tää on vain maailmaa”. Edellä mainittujen huumorihenkisten sanoitusten lisäksi, Pekkarinen on kirjoittanut myös surumielisempiä lyriikoita, kuten sanat kappaleisiin ”Väliaikainen” ja ”Pieni sydän”.
Pekkarinen oli niin ikään ahkera kirjailija, joka kirjoitti useita romaaneja ja kokoillan näytelmiä, sekä elokuvakäsikirjoituksia. Pekkarisen romaaneja ovat mm. Purnunpohjan kultajuhlat (1944) ja Maailman kasvot (1945). Näytelmä ja elokuvateksteissä Pekkarinen keskittyi komedioihin. Hän on kirjoittanut mm. näytelmät Kalle Aaltosen morsian (1947) ja Kaunis Veera (1950). Elokuvakäsikirjoituksen Pekkarinen on kirjoittanut mm. elokuviin Kaksi Vihtoria (1939) ja On lautalla pienoinen kahvila (1952). Pekkarisen näytelmät ovat olleet suomalaisessa teatterissa hyvin suosittuja. Niitä on maassamme esitetty kolmekymmentäluvulta lähtien lähes vuosittain.
Teksti: Olli Mäkelä / Sunklo, 2012