Maiju Lassila nimimerkin takana on suomalainen kirjailija ja lehtimies Algot Untola. Untolan tunnetuin teos on Tulitikkuja lainaamassa (1938). Muita Untolan nimimerkkejä ovat mm. Irmari Rantamala, Väinö Stenberg, J. I. Vatanen, Liisan-Antti ja Jussi Porilainen.
Untolan isä kuoli pojan ollessa vielä pieni. Untolan äiti meni uusiin naimisiin, mutta kirjailijan isäpuoli kärsi alkoholiongelmasta. Rikkinäinen lapsuus päättyi, kun koulussa hyvin menestyvä Untola pääsi sukulaisten avustuksella Sortavalan seminaariin. Untola valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1891 ja toimi joitakin vuosia opettajan ammatissa eri puolilla Suomea. Vuoden 1900 tienoilla Untola siirtyi puutavarakauppiaaksi Pietariin. Venäjällä Untola tutustui vallankumouksellisiin piireihin ja oli oman kertomansa mukaan järjestämässä sisäministeri von Plehwen kuolemaan johtanutta pommiattentaattia.
Attentaatin jälkeen Untola palasi Suomeen ja vanhaan ammattiinsa kansakoulunopettajaksi. Samalla hän alotiti lehtikirjoittelun Suomalaisen puolueen Kokkola-lehteen. Myöhemmin hän toimi myös Satakunta-lehden päätoimittajana ja Työmies-lehden toimittajana. Untola oli tunnettu poliittisesta agitaatiostaan. Suomen sisällissodassa hän oli punaisten puolella. Valkoisten joukot teloittivat hänet Suomenlinnassa vuonna 1918.
Kirjailijana Untola tunnetaan ennen muuta Tulitikkuja lainaamassa -romaanin kirjoittajana. Romaani on eräänlainen humoristinen veijaritarina ja kertoo tulitikkuja naapuriin lainaamaan lähtevästä Antti Ihalaisesta. Matkalla Antti tapaa kosiomatkalla olevan ystävänsä Jussi Vatasen ja päättää liittyä tämän seuraan. Miehet joutuvat toinen toistaan seuraaviin kommelluksiin ja väärinkäsityksiin, eikä tulitikkujen lainaamisesta tahdo tulla mitään.
Tulitikkuja lainaamassa -romaanin lisäksi Untola kirjoitti yhteensä parisenkymmentä kirjaa ja useita näytelmiä, mm näytelmät Kun lesket lempivät, Kun ruusut kukkivat, Luonnonlapsia ja Nuori mylläri. Untolan näytelmiä on esitetty suomalaisessa teatterissa ahkerasti. Monista näytelmistä, kuten myös Untolan romaaneista on tehty useita teatterisovituksia. Erityisen suosittu myös teatterissa on ollut juuri Tulitikkuja lainaamassa.
Teksti: Olli Mäkelä / Sunklo, 2012