Leena Krohn on Finlandia-palkittu kirjailija.
Krohn on opiskellut filosofiaa ja psykologiaa Helsingin yliopistossa. Hän on julkaissut yhteensä yli kolmekymmentä teosta, mm. romaaneja, lastenkirjoja ja esseitä. Krohnin yli 40-vuotiseen kirjailijan uraan mahtuu lukuisia kirjallisuusalan palkintoja ja palkintoehdokkuuksia niin meillä Suomessa, kuin ulkomailla. Krohnin teoksia on käänetty yhteensä viidelletoista eri kielelle.
Krohnin esikoisteos oli vuonna 1970 julkaistu ympäristötietoinen lastenkirja Vihreä vallankumous. Ensimmäinen suurmenestys oli vuonna 1985 julkaistu Tainaron, joka sai laajaa kiitosta yhtä lailla lukijoilta ja kriitikoilta. Tämä fantasmaattinen kirjeromaani julkaistiin myöhemmin myös Yhdysvalloista (2004), minkä johdosta se oli vuonna 2005 ehdolla World Fantasy Award -palkinnon saajaksi. Vuonna 1992 Krohnille myönnettiin Finlandia-palkinto samana vuonna ilmestyneestä teoksesta Matemaattisia olioita tai jaettuja unia. Krohnin viime vuosien teoksia ovat olleet vuonna 2008 julkaistu lastenkirja Kotini on Riioraa ja vuonna 2010 julkaistu romaani Valeikkuna.
Krohnin kirjallinen tyyli on hyvin tunnistettava ja uniikki suomalaisessa kirjallisuudessa. Hän kirjoittaa mm. filosofiasta, psykologiasta ja biologiasta ammentaen, faktan ja fiktion rajapinnoissa. Teosten teemat ovat metafyysisyydessään yleismaailmallisia. Ne käsittelevät elämän mysteerejä kuten syntymää, kuolemaa, rakkautta ja vihaa. Krohnin hahmot ovat tyypillisesti kummallisia mutta rakastettavia. Tarinoissa seikkailevat yhtä lailla ihmiset, eläimet ja tulevaisuuden avaruutta asuttavat hahmot. Hyvin ominaista Krohnille on inhimillisen katsontakannan kyseenalaistaminen. Tämä ilmenee esimerkiksi keinoälyn ja eläimeyden teemojen tutkimisena.
Krohnin pitkä ja yhtenäinen tuotanto muodostaa komean sarjan suomalaisessa kirjallisuudessa. Krohn on oman kirjallisuudenlajinsa, fiktiivis-filosofisen proosan ja esseistiikan mestarin. Myös hänen lapsille ja nuorille suunnattu tuotantonsa on maamme ehdotonta kärkeä. Krohn tunnetaan myös kantaaottavana yhteiskunnallisena keskustelijana, jonka lausunnot ovat mietittyjä ja hyvin perusteltuja. Myös niille on ominaista laajakatseisuus, moraalinen raittius ja erilaisuuden ymmärtäminen.
Teksti: Olli Mäkelä / Sunklo, 2011