Kaari Utrio on suomalainen kirjailija, joka on erikoistunut historiallisiin romaaneihin ja historia-aiheisiin tietokirjoihin.
Utrio on lähtöisin kirjallisuusperheestä. Hän kiinnostui kirjallisuudesta ja historiasta jo kouluikäisenä ja julkaisi esikoisromaaninsa Kartanonherra ja kaunis Kirstin kaksikymmentäkuusivuotiaana vuonna 1968. Kaiken kaikkiaan Utrio on kirjoittanut useita kymmeniä romaaneja ja tietokirjoja. Lähes niitä kaikkia yhdistää aihepiiri, historia. Utrio kertoo tarinoita sekä kaukaa että läheltä historiasta. Töissään hän sekoittaa fiktiivisiä ja historiallisia henkilöitä.
Utrion ero suomalaisen historiaromaanin miesvoittoiseen perinteeseen on naisen näkökulman tuominen historiallisen kertomuksen keskukseen. Useimmiten Utrion päähenkilö on nainen, joskus myös lapsi tai vanhus. Näin Utrio haluaa tuoda vaihtoehtoja patriarkaaliseen historiakerrontaan, seikka jota myös feministinen kirjallisuusteoria korostaa. Utrion tunnettuja romaaneja ovat mm. Aatelisneito, porvaristyttö (1974), Katarinan taru (1981), Vaskilintu (1992) ja Saippuaprinsessa (2004). Arvostettuja ovat myös Utrion naiseutta ja sen historiaa käsittelevät tietokirjat kuten Eevan tyttäret (1984) ja Bella Donna (2001).
Vuonna 1982 Jorma Kairimo dramatisoi Utrion romaanien Pirkkalan pyhät pihlajat (1976) ja Karjalan kruunu (1978) pohjalta näytelmän Balladi Anna Knuutintyttärestä. Näytelmää on esitetty Tampereen Työväen Teatterissa ja Varkauden Teatterissa.
Kirjailijan työnsä ohella Utrio on kirjoittanut useisiin eri lehtiin, tehnyt TV-käsikirjoituksia, opettanut kirjoittamista ja luennoinut kirjoihinsa liittyvistä aiheista. Lisäksi Utrio työskentelee perheyrityksessään Amanita-kustannuksessa, joka kustantaa hänen omien kirjojensa lisäksi myös muiden kirjailijoiden teoksia. Utriolle on myönnetty lukuisia kirjallisuusalan palkintoja ja vuonna 1995 hänet nimitettiin taiteilijaprofessoriksi.
Teksti: Olli Mäkelä / Sunklo, 2012