Joel Lehtonen on suomalaisen kirjallisuuden klassikko, jonka tunnetuin työ on Putkinotko-sarja. Lehtosen hahmoon liittyy ajatus uusromantiikan kääntymisestä modernistiseen pessimismiin sisällissotaa seuranneessa kirjallisessa Suomessa.
Mielisairaudesta kärsinyt äiti jätti Lehtosen huutolaislapseksi tämän ollessa puolitoistavuotias. Lehtosen isästä ei ole tietoa. Lehtosen kotipaikkakunnan Säämingin pitäjän papin leski Augusta Wallenius otti pojan hoiviinsa. Tämä takasi Lehtoselle koulusivistyksen aina ylioppilastutkintoon asti. Lehtonen aloitti estetiikan ja kirjallisuuden opinnot Helsingin yliopistossa, muttei oikein innostunut opiskelusta, ja suhtautui muutenkin epäluuloisesti porvarilliseen elämänmalliin. Vuoden opiskelun jälkeen Lehtonen sitten erotettiin Yliopistosta, hänen osallistuttua vuoden 1902 kutsuntalakkoihin.
Lehtonen ei kuitenkaan pudonnut tyhjän päälle, sillä hän oli vakiinnuttanut asemansa useissa suomalaisissa sanomalehdissä, joihin kirjoitti. Pian Lehtonen julkaisi myös ensimmäiset kaunokirjalliset teoksensa, runokokoelman Perm, syysyön unelma (1904) sekä kolme novellia. Taloudellisen menestyksen seurauksena, Lehtonen osti kotipaikkakunnaltaan Säämingistä Inhanmaa-nimisen tilan. Lehtonen majoitti tilalla velipuolensa perheineen, toiveenaan muodostaa yhteys rikkinäisiin sukujuuriinsa. Lehtosen tarkoituksena oli asua tilalla kesäkaudet yhdessä velipuolensa perheen kanssa. Perheen oli puolestaan määrä pitää tila toimivana ja tuottavana silloinkin, kun Lehtonen itse oli muualla. Inhanmaan tilasta kehittyi Lehtosen kirjojen kuuluisa Putkinotko ja velipuoli perheineen toimi esikuvana Lehtosen romaanihenkilöille.
Lehtosen putkinotkoon sijoittuvien teokset muodostavat ns. Putkinotko-sarjan, johon kuuluvat romaani Kerran kesällä (1917), novellikokoelma Kuolleet omenapuut (1918) sekä alun perin kahdessa osassa, Putkinotkon metsäläiset (1919) ja Putkinotkon herrastelijat (1920), ilmestynyt romaani Putkinotko (1920). Sarjan tärkein teos on itseoikeutetusti romaani Putkinotko.
Se on kuvaus vuokraviljelijä ja viinatrokari Juutas Käkriäisen, ja tämän monilapsisen perheen suhteesta vuokraisäntään, kirjakauppias Aapeli Muttiseen. Kirjan tapahtumat sijoittuvat yhteen päivään, jona Aapeli Muttinen tulee Käkriäisen torpalle tarkistamaan tilustensa kunnon. Putkinotko on humoristinen ja karikatyyrimäinen kuvaus kahden yhteiskuntaluokan ja elämänasenteen törmäyksestä. Sen ilmiselvänä innoituksena on pidetty Lehtosen suhdetta tilaa hoitavaan velipuoleensa. Toisaalta teoksen henkilöhahmojen välisiä jännitteitä on luettu tutkielmana sisällissotaan johtaneista syistä.
Putkinotko on varmasti suomalaisen kirjallisuuden tunnetuin yhdenpäivänromaani Volter Kilven Alastalon salissa -romaanin (1933) ohella. Se on ollut hyvin suosittu myös draamasovituksena. Romaanin ovat dramatisoineet esimerkiksi Jouko Turkka, Laura Jäntti ja Seppo Parkkinen.
Joel Lehtonen kirjoitti Putkinotko-kirjojen jälkeen vielä useita romaaneja ja runokokoelmia. Hän matkusteli paljon ja toi mannereurooppalaisia virtauksia Suomeen mm. suomentamalla maailmakirjallisuuden klassikkoja. Vuonna 1934 vaikeasta selkärankareumasta kärsinyt ja masennukseen uponnut kirjailija teki itsemurhan.
Teksti: Olli Mäkelä / Sunklo, 2011
