Venäläis-suomalainen säveltäjä, kapellimestari ja pianisti
George de Godzinsky syntyi pietarilaisen virkamiehen perheeseen, joka muutti Venäjän vallankumouksen seurauksena pian Helsinkiin. De Godzinsky opiskeli musiikkia Helsingin konservatoriossa ja työskenteli samalla viihdemuusikkona ja oopperan harjoituspianistina. De Godzinskyn ura lähti nousuun, kun hänet kiinnitettiin maailmankuulun bassolaulajan Fjodor Šaljapinin kaukoidän konserttikiertueen pianistiksi.
Kiertueelta kotiuduttuaan de Godzinsky työskenteli vuodesta 1938 alkaen suomalaisen ja ruotsalaisen musiikkimaailman monissa eturivin tehtävissä, kuten kapellimestarina Ruotsalaisessa teatterissa, Helsingin kansannäyttämöllä, Tukholman kuninkaallisessa teatterissa sekä Göteborgin suuressa teatterissa. De Gozinsky toimi myös Suomen Radion viihdeorkesterin kapellimestari vuosina 1953–1980.
Kapellimestarin työnsä ohella de Gozinsky oli tuottelias viihdesäveltäjä. Hän on säveltänyt musiikin lukuisiin suomalaisiin näytelmiin ja elokuviin. Sotavuosina de Gozinsky toimi myös rintamalinjoille suunnattujen viihdeorkesterien soittajana, ja jätti näin elävän jäljen suomalaisen kevyen musiikin muotoutumiseen. De Godzinskyn tunnettuja sävellyksiä ovat mm. ”Äänisen aallot”, ”Katupoikien laulu”, ”Sulle kauneimman lauluni laulan”, ”Sulle salaisuuden kertoa mä voisin” sekä ”Pohjolan yö”.
Vuonna 1985 de Godzinskylle myönnettiin professorin arvonimi toistaiseksi ainoana suomalaisena kevyenmusiikin edustajana. Lisäksi de Godzinskylle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1975 ja Säveltaiteen valtionpalkinto vuonna 1981.
Teksti: Olli Mäkelä / Sunklo, 2011