Eeva Joenpelto on Finlandia-palkittu suomalainen kirjailija, jota pidetään etenkin voimakkaiden naishahmojen luojana.
Lohjalaislähtöinen Joenpelto muutti nuorena Helsinkiin opiskelemaan, mutta keskeytti opintonsa ja keskittyi työhönsä lehtitoimittajana. Hän työskenteli mm. Nuori voima -lehden päätoimittaja. Kaunokirjallisen esikoisteoksensa Seitsemän päivää, Joenpelto julkaisi vuonna 1946, vain 25-vuotiaana.
Joenpelto oli hyvin tuottelias kirjailija julkaisten 27 romaaniteosta ja yhden näytelmän. Tunnettuja teoksia hänen tuotannossaan ovat ns. Lohja-sarja (1974–80) sekä Finlandia-palkittu romaani Tuomari Müller, hieno mies (1994). Lohja-sarja, johon kuuluvat teokset Vetää kaikista ovista (1974), Kuin kekäle kädessä (1976), Sataa suolaista vettä (1978) ja Eteisiin ja kynnyksille (1980), kuvaa Lohjan pitäjän, ja sen ihmiskohtaloiden kautta itsenäisen Suomen käännekohtia. Lohja-sarja lähentelee epiikan mittasuhteita, ja sitä pidetään yleisesti yhtenä suomalaisen kirjallisuuden parhaista sukuromaaneista.
Romaani Tuomari Müller, hieno mies lukeutuu Joenpellon myöhempään tuotantoon. Sen aiheena on teollistuva ja kaupungistuva Suomi, ja toisaalta talouselämän roolin voimistuminen kulttuuria ohjaavana tekijänä. Joenpelto näyttää päähenkilönsä pankinjohtaja Gösta Müllerin vaiheita seuraten sen vallan, joka talouselämän virtauksilla on yksittäisen ihmisen valintoihin ja elämänkohtaloon. Joenpellon romaaneille ominaista on vahvojen naishahmojen kuvaaminen. Naisten rinnalla Joenpellon mieshahmot näyttävät epävarmoilta, heikoilta ja hidasliikkeisiltä.
Finlandia-palkinnon ohella Joenpellolle myönnettiin useita muita merkittäviä kirjallisuusalan palkintoja. Hänet nimitettiin Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi vuonna 1982.
Teksti: Olli Mäkelä / Sunklo, 2011