Logo Näytelmat.fi

Arvid Järnefelt

Pietari , 16.11.1861 - Helsinki, 27.12.1932

Arvid Järnefelt oli suomalainen kirjailija ja varatuomari. Hän kirjoitti proosateoksia, esseitä ja näytelmiä. Oman aikansa merkittävimpiin kirjailijoihin ja kulttuurivaikuttajiin lukeutunut Järnefelt, oli tolstoilainen ja puolusti yhteiskunnan heikko-osaisia, kuten vankeja ja köyhälistöä.

Järnefelt syntyi kenraalin ja maaherran August Aleksander Järnefeltin ja Elisabeth Järnefeltin suomalais-venäläiseen perheeseen. Arvid Järnefeltin sisarukset olivat Aino, Eero ja Armas. Myöhemmin Aino avioitui säveltäjä Jean Sibeliuksen kanssa, Eerosta tuli taidemaalari ja Armaksesta säveltäjä. Arvid Järnefelt avioitui Emilia Fredrika Parviaisen kanssa ja sai viisi lasta.

Järnefelt kouluttautui varatuomariksi, mutta hylkäsi ammattinsa tutustuttuaan venäläisen kirjailijan Leo Tolstoin tuotantoon. Järnefeltistä tuli kiihkeä tolstoilainen, joka uskoi oppi-isänsä tavoin yksinkertaiseen elämään ja lähimmäisen rakkautta korostavaan kristillisyyteen. Elämänkatsomuksensa ohjaamana, Järnefelt osti perheelleen pienen maatilan Lohjan Rantalasta, ja elätti pehettään harjoittamalla suutarin ja sepän ammatteja. Lohjalla Järnefelt kekittyi yhä enemmän myös kirjalliseen työhönsä.

Järnefeltin kirjallinen tuotanto nousee samasta lähteestä kuin hänen elämänkatsomuksensa, toilstoilaisuudesta. Töissään Järnefelt käsittelee yhteiskunnallisia, uskonnollisia ja moraalisia kysymyksiä. Teosten on katsottu olevan omaelämänkerrallisia. Omien kirjojensa sekä Tolstoi-suomennostensa myötä, Järnefeltinstä tuli nopeasti Suomen tunnetuin tolstoilainen; vitattiinpa häneen joksus leikillisesti nimellä ”Suomen Tolstoi”. Vuonna 1899 Järnefelt matkusti Venäjälle ja tapasi kunnioittamansa oppi-isän.

Tolstoilaisuutensa lisäksi Järnefelt on jäänyt kansalliseen historiaammme voimakkaana Suomen itsenäisyyden puolestapuhujana. Järnefelt lukeutui suomalaismielisten taiteilijoiden ja kulttuurivaikuttajien ryhmään, joka ajoi Suomen rauhanomaista irtautumista Venäjästä. Tärkeää osaa prosessissa näytteli suomen kielen vaaliminen ja suomenkielisen kirjallisuuden tuottaminen, sekä toisaalta vallitsevien kulttuuripoliittisten käytäntöjä vastustaminen. Järnefeltin kohdalla suomalaismielinen toiminta huipentui yhdessä ystäviensä Juhani Ahon ja Eero Erkon kanssa perustettuun Päivälehteen.

Järnefeltin varsinaiseen kaunokirjalliseen tuotantoon kuuluu lukusia romaaneja, novelli- ja esseekokoelmia sekä näytelmiä. Myös Järnefeltin proosateoksia on sittemmin dramatisoitu näytelmiksi. Järnefeltin tunnetuimpia teoksia ovat mm. romaanit Isänmaa (1893) ja Vanhempieni romaani (1928–30) sekä varhainen esseeteos Heräämiseni (1894).

Teksti: Olli Mäkelä / Sunklo, 2011

Teokset

Anoppi ja miniä

Arvid Järnefelt ( Kirjailija )

Komedia

1999

Lue lisää

Der Tod

Arvid Järnefelt ( Kirjailija )

Draama

2017

Lue lisää

Det kommer aldrig att ske

Arvid Järnefelt ( Kirjailija )

Draama

1999

Lue lisää

Не бывать этому никогда (Det kommer aldrig att ske)

Arvid Järnefelt ( Kirjailija )

Draama

2002

Lue lisää

Greeta ja hänen herransa

Arvid Järnefelt ( Kirjailija )

Draama

1990

Lue lisää

Isänmaa

Arvid Järnefelt ( Kirjailija )

Draama

1980

Lue lisää

Titus

Arvid Järnefelt ( Kirjailija )

Draama

1927

Lue lisää

Titus

Arvid Järnefelt ( Kirjailija )

Draama

1909

Lue lisää

Vanhempieni romaani

Arvid Järnefelt ( Kirjailija )

Draama

2000

Lue lisää

Tilaa uutiskirjeemme ja pysyt ajan tasalla uusimmista palveluun lisätyistä teoksista

 
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.