Teemaltaan valheiden peliin keskittyvä komedia antaa huutia hiljaisten suomalaisten myytille, sillä jos kansa tietää – ja se kyllä tietää – niin ei se vaikene. Veijareita kulkee raitilla, elämä on peli. Jossain vaiheessa veijarinkin on päätettävä, uskaltaako sutki ottaa riskin ja ryhtyä rehelliseksi. Onko vika pohjavedessä jo alkuaan vai onko mahdollista muuttua?
Kolminäytöksinen komedia, jossa Timo Heinänen ryhtyy Timoteiksi, ja löytää elämänsä naisen, neiti Kesäheinän. Timo etsii nopeaa tietä rikastua. Tori ja jäätelökioski ovat keskeisiä tapahtumapaikkoja. Valheiden verkkoja lasketaan tanssikurssilla, nettipiratismissa ja naimakaupoissakin. Yrittänyttä ei laiteta, ainakaan jos kaverit auttavat? Neiti Kesäheinä odottaa – ei tosin jouten. Rakkaus on ihanaa, kuten myös saunan maalaus, kun sen oikein oivaltaa…
Tapahtumista: Timo Heinänen kohtaa neljänkympin kriisinsä, sinkkuna ei suku jatku. Timo päättää esiintyä rikkaana saadakseen muijan itselleen, otattaa valokuvan talosta (jota ei omista) ja autosta (joka ei ole hänen). Hän saa vastauksen Suskilta, joka etsii rikasta puolisoa. Vetävän näköinen ja varakas mimmi kiinnostaa Timoa.
Torilla ja jäätelökioskin ympärillä tapahtuvat suurimmat käänteet, torilla tanssitaan ja pidetään markkinat. Torilla asioivien hahmoissa on satakuntalaisia piirteitä, jotka voi vaihtaa muun maakunnan peruspiirteisiin; tässä erityisesti satakuntalainen emäntä Lalli – eräänlainen Niskavuoren Hetan cityversiona – on komea naishahmo. Ja Heinäskä on armoton puhuja, hänessä jälleensyntyy yhteisön elävä puheroottori Suomi-filmeistä. Nahkatakkinen tyttö ja lätsäjengi ovat tämän päivän energiaa, nuoret auttavat suorasukaisesti ja omintakeisesti.
Timo jää kiinni valheistaan, ja on toisten ansiota, että Timo säilyttää kasvonsa joutumatta Yheksän tekijää ja yks alibi-lehden palstoille. Timo löytää aidon onnensa kyläviihdyttäjänä.