“Sörkan kautta, Theodor” on musiikkinäytelmä. Se on tarina oman paikkansa etsimisestä, juuriensa tunnustamisesta ja löytämisestä, rakkauden vahvuudesta, sukupolvien kuilusta ja sen ylittämisestä sekä rikoksesta, rangaistuksesta että sen sovituksesta ja anteeksiannosta. Tarina on samalla koskettava ja hauska.
Theodor tuskailee maaseudulla perheensä mansikkatilalla ja haikailee suureen maailmaan. Mansikkatilan poimijoista Theodor löytää kuitenkin suuren rakkauden, Josefiinan, ja rakkaus vahvempana voittaa; Theodor päättää jäädä maalle. Hän “ryöstää” itselleen tarkoitetut perintörahat ennen häitään ostaakseen ja antaakseen omalle isälleen purjeveneen ikäänkuin lahjaksi, koska isä tarkkana miehenä ei ikinä olisi rahoja sellaiseen laittanut, vaikka merimieheksi olikin halunnut Theodoria on ärsyttänyt se, ettei isä ole toteuttanut unelmiaansa ja hän haluaa auttaa isäänsä, mutta päätyykin Sörkan vankilaan tekonsa takia. Syitä teolleen hän ei päässyt kertomaan, ei isälleen eikä surevalle Josefiinalle, mutta vankilan pappi ja sellitoveri saa Theon tajuamaan, että hänen täytyy palata kaipaamansa elämäsä rakkauden luokse ja kertoa isälleen asioiden todellinen laita. Vankilassa ollessaan Theodor on veistänyt isälleen purjeveneen, jonka luovuttaa lopussa häittensä yhteydessä isälleen ja äidilleen. Lopussa siis vietetään Theon ja Josefiinana pienet häät Theodorin vanhempien lähtiessä suurelle purjehdukselleen.
Näytelmä kulkee vahvasti musiikin saattelemana ja joukkokohtauksia on paljon. Jokaisella on paljon tekemistä ja laulurooleja on jokaisella. Tuttujen laulujen koreografiat siivittävät vauhdikasta tarinaa.
Aivan loistavista laulujen sovituksista vastaa Veli Martin Keitel. Nuoteista voi tiedustella Teatteriryhmä Kassilan Asemalta/Urpo Jokipalo.