Raivokabaree ammentaa eurooppalaisesta kabareeperinteestä ja supisuomalaisesta hölmöystaiteesta. Se on sirpaleinen ja surrealistinen, yllättävä esitys.
Se on draama enemmän kuin show. Se on show enemmän kuin salonkikelpoista taidetta.
Mukana voi olla lyyrinen monologi, riehakas yhteislaulu, koominen sketsi, köyhänmiehenbaletti, steppinumero, tietokilpailu, hienovarainen komedianumero, yleisön rienaus, tyylillinen kirjavuus. Juontakin on ainakin tekosyyn verran.
Yleisö kohottaa kulmiaan esityksen laulu-, tanssi- ja draamanumeroille. Esitys on myös poliittisesti hävytön aikana,jolloin ”poliittinen”, ”hengellinen” ja ”eroottinen” ovat muuttuneet samaksi.
Punaisena lankana esityksessä kulkee ”raivo” sen kaikissa muodoissa ja nauru raivolle. Mukana ovat ainakin Suomen kuningatar, tuntemattomalla rataosuudella sijaitseva Vanhusten asema, vastasyntyneitä, Turhautunut Altto ja toki legendaarinen rva Pöytä.
(Lähde: Espoon Kaupunginteatteri 2009)