Jatkosota. Kaarina Viitikon mies kuolee räjähdyksessä tietyömaalla. Työvelvollisesta ei tule sankarivainajaa, eikä leski saa eläkettä. Ruokakaappi tyhjenee. Pelastus löytyy sodasta itsestään, sillä Kaarina alkaa sitoa seppeleitä kaatuneiden haudoille. Mitä useampi arkku saapuu asemalle, sitä paremmin hänen lapsensa syövät.
Viljo on lapsi, mutta isän kuoltua perheen mies. Koulussa häntä kiusataan raakin poikana. Satamassa hän vaihtaa isänsä tavaroita salakuljetettuun kahviin, saappaisiin ja riisiin. Jokainen rakkaudenteko on rikos, ja Kaarinalle, joka pitää kiinni kunniallisuudestaan nälänkin uhalla, jokainen lahja on isku.
Ahtaaseen mökkiin tulevat karjalainen evakko Aili ja yksikätinen muurari Santtu, ja niiden myötä nauru, riita ja uusi toivo. Samaan aikaan kaupungin silmäätekevät, joilla on omat salaiset varastonsa, ojentavat kätensä poikaa kohti. Huoltolautakunta aikoo viedä Viljon.
Kuinka ohjata lasta oikealle tielle maailmassa, joka on itse väärässä?
Kantaesittämätön näytelmä Sisko Istanmäeltä. Pohjautuu Istanmäen romaaniin “Niin paljon parempi mies”.