Asuipa kerran kolme kaverusta, Rotta, Varis ja Orava, samassa pihapiirissä. Pihan biojäteastia ruokki niin Rottaa kuin Varistakin. Orava puolestaan löysi ruokansa läheiseltä lintulaudalta tai sitten lapsilta, jotka mielellään ruokkivat pörröhäntäistä eläintä. Elämä oli huoletonta, mitä nyt naapurin kissa joskus ahdisteli. Ihmisten läheisyys toi turvaa ja antoi myös virikkeitä kaveruksille. Eräänä aamuna kaikki muuttui. Biojäteastia ammotti tyhjyyttään, joten Rotta ja Varis jäivät ilman aamupalaa. Samana aamuna Varis luki lehdestä, että ihmiset ovat alkaneet syömään sirkkoja. Nämä olivat yksittäisinä asioina melko mitättömiä. Mutta kun Orava kuuli pihapiirissä asuvan Kaisa nimisen tytön haaveilevan lemmikikseen Rottaa, kaverusten maailma alkoikin mennä kallelleen. Lopullisen keikahduksen aiheutti kuitenkin perheen äiti, jolla oli omat suunnitelmat Rotan suhteen. Kaveria ei saa jättää pulaan, joten kolmikko päätti lähteä etsimään turvallisempaa pihapiiriä. Google-oraakkeli kertoi, että turvaa löytyisi Islanti nimiseltä saarelta. Sinne he siis suuntasivat kulkunsa. Matkalla kaverukset kohtaavat useita muita eläimiä ja selviytyvät vaarallisista tilanteista yhteisvoimin.
Tarinassa käsitellään ruuan poisheittämistä ja sen vaikutusta ympäristöön – ihmisten, eläinten ja biojäteastian näkökulmasta. Puhuva biojäteastia toimii myös tarinan kertojana ja kommentaattorina. Toinen näytelmän vahva teema on ennakkoluulot ja suvaitsevaisuus. Kenellä kaikilla on oikeus olla täällä.