Nojatuolisalapoliisi – Aikakoneen arvoitus

”NOJATUOLISALAPOLIISI”-lastennäytelmien käsikirjoitusta ei voi lukea kuin tavallista käsikirjoitusta, sillä katsojat vaikuttavat ratkaisevasti esityksen kulkuun. Johdantokohtaus on aina sama, mutta sen jälkeen lapsiyleisö saa tehdä rikosarvoitusta tutkiville päähenkilöille ehdotuksia siitä, mihin käyntikohteeseen seuraavaksi mennään, ts. mikä kohtaus seuraavaksi näytellään. Näin kohtausten järjestys – ja jossain määrin myös niiden sisältö – riippuu katsojista. Tutkittavan tapauksen loppuratkaisu on aina sama, mutta sinne vievä reitti vaihtelee. Keskeisen osan esitystä muodostavat näyttelijäpäähenkilöiden keskustelut lasten kanssa. Muut ovat kameleontteja, jotka nopeasti muuntautuvat aina tarvittaviksi roolihahmoiksi. Kaikkia kohtauksia ei näytellä jokaisessa esityksessä, sillä tarina voidaan hyvin kutoa loppuun ilman joitakin tiettyjä ”harhapolkuja”. Koska esityksen sisältö vaihtelee, vaihtelee myös kesto. Keskiarvo osunee 60 min ja 70 min välimaastoon, mutta kesto on myös pitkälle päähenkilöiden hallittavissa.