Maria

Pienoisnäytelmä hämäläisten käännyttämisestä 1200-luvulla
Ensilukemalla näytelmä tuntuu jopa kristinuskon vastaiselta, sillä se kuvaa kovaotteista pakkokäännyttämistä. Puujumalaa palvova perhe elää rauhallista elämäänsä, kunnes kuuluu huhu, että “ristinmiehet” ovat tulossa käännyttämään kansaa. Se merkitsee samalla ryöstetyksi tulemista, sillä kuninkaan miehet ottavat verona kyläläisten omaisuutta uuden kirkon rakentamiskuluihin. Vastapalveluna on kaste ja kuninkaan suojelus. Ihmiset kokevat uuden opin tuojat vihollisinaan ja nousevat taistelemaan heitä vastaan – myös näytelmän nimihenkilö, Maria, joka saa kuitenkin yhdestä ristinmiehestä liittolaisen ja lupauksen myös avioliitosta. Muut ajetaankin pakosalle, mutta Olavi jää kyläläiseksi. Hän lupaa korjata rikotun puujumalan. Siitä huolimatta Marian isä ennustaa, että käännytystyö taitaa sittenkin onnistua – molemminpuolisen kunnioituksen avulla.
(Liisa Kosonen: Kirkkonäytelmiä ja muita uskon kysymyksiin liittyviä näytelmiä 2002, SHT)