Satiiri komedia maailmanlopun tunnelmissa elävästä osastovastaavasta ja hänen pienkodistaan, asukkaistaan ja henkilökunnastaan. Osastovastaava on myös maanviljelijä, joka yrittää taistella kaikkia pakkoja vastaan häikäilemättömästi, säilyttääkseen kasvonsa kovien vaatimusten yhteiskunnassa. Hän kavaltaa asukkaitten, puolustuskyvyttömien kehitysvammaisten rahoja, mutta joku ryhtyy tonkimaan, kaipaamaan asukkaan rahoja, hänen holhoojaansa. Samoin eu-asiamies näyttäytyy uhkana, kun antaa uusia ohjeitaan tilan hoidosta.
Ilmapiiri kiristyy kummasti pienkodissa, henkinen väkivalta rehottaa niin henkilökunnan kuin asukkaitten keskuudessa. Huono ilmapiiri tarttuu ja huonossa ilmapiirissä on huono elää, kaikki oireilevat laillansa, kyvyillänsä ja kyvyttömyydellänsä. Osastovastaava näkee näkymättömiä, että häntä seurataan, kytätään ja arvostellaan. Sellainen vie yöunet ja pillerit lisääntyvät.
Uhka maailmanlopusta tuntuu etääntyvän, kun osastovastaava pystyy hämäämään holhoojaa, mutta kanat ovat jo tappolinjalla, kun niitä ei ruokita ja munat ovat ostokelvottomia eli kanojen sairaudet näkyvät jo munissa. Osastovastaava yrittää keskittyä viljelyyn ja ostaa lisämaata, että täyttäisi eu-vaatimukset tilan pinta-alasta. Ja siirtymäkausi päättyy kohta suuri osa tiloista putoaa eu-tuista pois. Osastovastaava ehtii juuri ja juuri maksaa lisämaan oston, kavaltamillaan rahoilla, kun holhoojan uhka lähestyy uudemman kerran ja uhkaavampana.
Eeuu-tarkastaja on maailmanlopun tuoja. Joka päivä pienkodilla uhkaamassa säästöillä, uusilla ohjeilla niin kauan, kunnes tulee kolkatuksi, jopa uhataan hirttää vihamiesten taholta. Onneksi tarkastaja sairastuu, saa ruokamyrkytyksen jonkun munista tai broilerista ja joutuu sairaalaan.
Osastovastaava kärähtää ja maailma romahtaa, kaikki joutuvat paniikin valtaan pienkodissa, kun sen johtaja menettää kasvonsa ja itsehillintänsä ja hermonsa. Toisaalta se on helpotus, hänelle ja muille, että paine loppuu, alituinen varuillaanolo, alituinen puolustautuminen. Katastrofi ja loppu. Mutta eu:n uhka ei lopu, se on tuhansien maanviljelijöiden arkipäivää tänä päivänä ja siirtymäkauden, vuosituhannen lopussa ja toisen alussa.