Joonas ei halua muuttaa uuteen kotiin, vaikka äiti ja isä kertovat, että uusi koti on paljon hienompi kuin vanha koti, ja Joonaskin saa oman huoneen. Joonaksen mielestä vanhassa kodissa ei ole mitään vikaa. Ja kaikkein ikävimmältä tuntuu jättää Ville ja kaikki muut hyvät kaverit.
Uudessa kodissa Joonas mököttää eikä halua edes mennä pihalle. Onneksi Nallukka Lullukka, Joonaksen vauva-aikainen unilelu lohduttaa poikaa parhaansa mukaan. Ensimmäisenä iltana uudessa kodissa tapahtuu kummia — Joonaksen sängyn alta kuuluu puhetta, mutta ketään ei näy. Ääni kuuluu Lasse Loruselle, jolla on tapana esittää asiansa runomuodossa, lyyrikko kun on. LL on näkymätön, mutta muuttuu välillä näkyväksi ja on silloin ihan Villen näköinen. Kun Joonas vihdoin suostuu menemään ulos, hän tutustuu poikaan, joka osaa sylkäistä tosi pitkälle. Pojat ystävystyvät, ja poika lupaa opettaa Joonakselle pitkäsylkyteknikkaa ja Joonas pojalle pikajuoksua. Silloin Lasse Lorusen on aika vaihtaa maisemaa, koska kyseisen runoilijan tärkein tehtävä on olla tukena lapselle, jolla ei ole yhtään ystävää.