Tämä näytelmä on voittanut ensimmäisen palkinnon Lieksan kaupungin v. 1986 järjestämässä Mätäsvaaran kaivoshistoriaa koskevassa valtakunnallisessa näytelmäkirjoituskilpailussa. Näytelmä sopii erikoisesti itäsuomalaisille teattereille, mutta sota-aikaan liittyvän aiheensa puolesta näytelmä on sovitettavissa yleisemminkin. Tapahtumia ja henkilömäärää voi tarvittaessa ja erikseen sovittaessa tiivistää. Näytelmä perustuu useilta osin tositapahtumiin. Pielisjärven pitäjän (nyk. Lieksa) alueella toimivaan Mätäsvaaran kaivosyhteisöön kuului sotavuosina 1939-1944 parhaimmillaan n. 1000 asukasta, joka oli hyvin kansainvälistä porukkaa. Kaivoksen johto oli ruotsinkielistä väkeä, saksalaiset valvoivat kaivoksen toimintaa, työvoima oli hyvin sekalaista joukkoa: mm. sairauden tai vamman takia rintamalle kelpaamatonta väkeä, työvelvollisia, alle asevelvollisuusikäisiä nuoria, rintamalta komennettua ammattiväkeä sekä venäläisiä sotavankeja. Kylä oli vilkas ja siellä oli erikoisia palveluja, joista muissa rajaseudun hiljaisissa kylissä ei ollut tietoakaan. Kaivoksesta louhittiin molybdeenimalmia, joka meni saksalaisille asetehtaille. Toisen maailmansodan loppuminen tiesi kaivoksen loppua ja kylän vähittäistä hiljentymistä. Sota ja kaivos toi ristiriitoja myös yksilötasolla. Suomalaisen naisen ja saksalaisen sotilaan suhde on eräs tämän näytelmän keskeisistä tarinoista. Nyt 2000-luvulla yhä useammat tämänkaltaisista suhteista syntyneet – nyt jo eläkeikäiset lapset – ovat halunneet tietää enemmän taustastaan ja sodan pyörteissä tavanneiden vanhempiensa vaiheista.
Synopsis
Kieli
Suomi
Alkuperäinen kieli
Suomi
Sivumäärä
87
Kesto
Kokoillan näytelmä
Soveltuu kesäteattereille
Kyllä
Ensi-ilta ammattiteatterissa
-
Ensi-ilta harrastajateatterissa
Roolit
Miehiä 18
Naisia: 5
Yhteensä: 23
Muita rooleja
Lukuisia sivuosia, joita rooleja voidaan tarvittaessa yhdistellä