Helminen syväluotaa näytelmässään suomalaisen kirkonkylän ja sen ihmisten kokokuvaa. Todesti ja dramaattisesti kulkevat tapahtumat, kehittyvät poliittiset ja ihmissuhteitten ristiriidat.Tapahtumien keskipisteenä ovat palopäällikkö vaimoineen ja vapaapalokuntalaiset nuoret miehet, toinen päällikön juoksijatoivo, toinen taas päällikön kiusanhenki. Näytelmä panee ajattelemaan ihmisen vastuuta omasta elämästään ja miten hänestä tulee “purkkikukkanen”, jos hän kieltää omat lähtökohtansa, taustansa. Elämänläheisesti ja aidon humoristisesti rakennettu juttu.
(Aila Lavaste: Kesänäytelmäluettelo 1977, SHT)