Kenttä

Näytelmä kertoo kahdesta tukityöllistetystä kenttävahtimestarista, Esasta ja Anterosta, jotka työskentelevät lakkautettavalla urheilukentällä. Anterolla on lievä kehitysvamma, josta on muodostunut hänelle selviytymismekanismi. Esa on taas kova jätkä, raaka selviytyjä, jolla ei ole sen suurempaa käyttöä maailmassa. Näytelmän muut henkilöt, Raakkonen ja Kenttä, ovat läsnä- ja poissaolevina paikalla. Raakkonen on työnjohtaja, jota ei koskaan tule, mutta hän on antanut ehdottoman määräyksen Kentän valmistelemiseksi koululaisottelua varten. Esa ja Antero valmistavat kenttää näytelmän ajan tätä kuviteltua koululaisottelua varten. Miesten aika kuluu kentän linjoja vetäen, haaveillen, kinastellen, vallankumousta tehdessä ja Anteron pikkusiskoa odottaessa. Kenttä on elävä organismi, joka muuttuu näytelmän aikana. Kaikki teot kentällä ovat samanarvoisia, eikä niiden välillä ole yhteismitallisuutta, koska arvoperspektiivi on kadonnut. Näytelmä tapahtumat sijoittuvat yhden viikon ajanjaksolle. Kenttä on kuva yhteiskunnasta, jossa yksittäiselle ihminen on typistynyt toimivasta subjektista oman elämän sivusta seuraajaksi. Sorrosta on tullut anonyymiä ja se näyttäytyy kasvottomana, eikä teoriassa kohdistu kehenkään tai mihinkään. Näytelmän henkilöt joutuvat kuvittelemaan oman elämänsä: toiveensa, pelkonsa, rikoksensa ja jopa riistonsa. Kukaan ei tule tai mene, kukaan ei enää katso. Millään teolla ei ole merkitystä tai vaikutusta kentän ulkopuolella. Anteron ja Esan elämä on kutistunut verbaaliseksi peliksi – eräänlaiseksi virtuaaliseksi todellisuudeksi, jolla ei ole mitään vastaavuutta elämän kanssa. Ainoksi kiinnekohta todellisuuteen on kuluvien päivien laskeminen. Kenttä-näytelmä on yhteiskunnasta eriytetyn ihmisen totalitaristinen kuva. ”Vaksit on viimenen vapaa ammattikunta, jotkon saanu tehä mitä ne haluaa tai olla tekemättä. Enne kaikki sankarit hakeutu vakseiksi, koska noli sankareita ja halus tehä jatkossaki mitä huvittaa. Nei halunnu, että keskinkertasuudet tulee pompottelee niitä ja vittuilee. Nää sankarit oli olympiaurheilijoita ja tollasia.” – Esa