Kostisen sukutilalla asukkaat valmistautuvat juhannuksen viettoon. Nuoripari Aino ja Jussi ovat yrittäneet totutella elämään parhaansa mukaan vanhempien sukupolvien kanssa samassa taloudessa. Vihtori Kostinen, talon vanha isäntä, peri pytingin aikoinaan omilta vanhemmiltaan ja hoiti tilaa vaimonsa Irjan kanssa tämän poismenoon saakka. Yksin jäätyään ja iän tultua vastaan Vihtori luovutti tilan Taunolle jääden itse kuitenkin taloon asumaan.
Taunon vanhempi poika Tuomo aiheutti aikoinaan välirikon, kun ei suostunutkaan jatkamaan tilaa, vaan lähti kaupunkiin opiskelemaan rakennusmestariksi. Nuorempi poika jäi aluksi hoitamaan tilaa, mutta EU-direktiivien vuoksi karjasta luovuttiin ja Jussi aloitti metsäkoneyrittäjänä.
Kolmen sukupolven asuminen samassa talossa ei ole aina yhtä suurta juhlaa, päinvastoin, kuin kalliot hioisivat toisiaan. Mutta nyt on juhlan aika, on juhannusaatto.