Esitys, joka käsittelee suomalaisten suhdetta alkoholiin, pohjautuu noin 150 henkilöhaastattelulle, joista suurin osa on kerätty kirjallisen kyselyn kautta.
– Mä olen matkustanut puolen maailmaa, eikä kukaan ole koskaan kysynyt, että minne sä ole matkalla Major Tom, olisipa joku joskus aikaisemmin kysynyt.
Nyt mä olen matkalla kotiin. Mikä ihana lause. Olin Helsingissä teatterissa, join tauolla pullakahvit ja tulen ihmisten aikaan junalla kotiin. Tällaista tapahtuu ja vielä maaliskuussa. Tavalliset ihmiset tekevät tällaista tuon tuostakin.
– Strippasin pöydällä. Harmittaa näin jälkeenpäin senkin vuoksi, että paikalla oli paljon kameroita. Harmittaa kyllä muutenkin – olisi pitänyt jättää väliin.
– Laidasta laitaan. Ne tuntuvat olevan suhteessa muiden reaktioihin. On kustu vääriin paikkoihin, soitettu väärään aikaan väärille henkilöille, nussittu vääriä ihmisiä ja väärään aikaan, on puhuttu liikaa ja on puhuttu väärin vääristä asioista ja ylipäänsä oltu riippana muille.
– Olen ottanut miehen (johon olin epätoivoisesti rakastunut) palleista kiinni vasten hänen tahtoaan.
(Lähde: Teatteri TAKOMO 2009)