Kolmen sisaren Katjan, Annan ja Lotan isästä on aika jättänyt ja heille jää suvun suuri kantatila Kumpu metsineen. Kaikilla on eri näkemys, mitä metsille pitäisi tehdä, eivätkä karjalaisnaiset todellakaan jää sanattomiksi. Eletään itäsuomalaisessa maalaismiljöössä, jossa nettiyhteydet pätkivät ja Naton itäinen raja-aita on pystytetty.
Esikoisena Katja on päättänyt sisukkaasti kohdata uudet haasteet, sillä hän haluaa vaalia suvun uudisraivaustyötä. Kaukana juuristaan kaupungissa asuva yksinhuoltaja Anna näkee perinnön pelkkänä riesana, josta on hankkiuduttava eroon. Kuopus, uusavuton Lotta on muuttanut takaisin lapsuudenkotiinsa energiakenttien ja biorytmien vuoksi. Hän on perehtynyt myös vanhan kansan loitsuihin ja metsän mytologiaan. Katja on ainoa, jolla pysyy raivaussaha käsissä. Hän hakee metsän suurimmasta männystä voimaa ja isän läsnäolosta puun suojissa turvaa.
Isän leskivaimo ja tyttöjen äitipuoli Pirkko on enemmänkin kiinnostunut naapurin isäntämiehen Paavon liikkeistä Kummussa. Menneisyyden kolmoisdraama selviää pikkuhiljaa tytöille, kun 35 vuotta sitten kuolleen äidin muistoarkku ja päiväkirja aukeavat. Mutta Pirkon syyt muuttaa Kumpuun ovat paljon syvemmällä kuin tytöt tajuavatkaan: omassa äidinikävässään. Muutaman päivän aikana loppukesästä/alkusyksystä tapahtuu paljon. Pelataan lapsuuden kuumottavaa henkipeliä ja käydään kylän ainoassa baarissa etsimässä isäehdokkaita, mutta jossa törmätäänkin luonnonsuojelijoihin. Paikallisten kanssa otatellaan vähän näkemyserojen kanssa yhteen.
Lopulta isän luottomies, pankinjohtaja Pääkkönen saapuu omakohtaisesti lukemaan isän viimeisen tahdon. Tyttöjen kummastukseksi myös naapurin Paavo on pyydetty paikalle. Kirje avaa Pirkon salaisuuden. Isän kirje on tyttärille myös huojennus: se antaa heille kaikille luvan elää viimeinkin omaa elämää.
Repliikit ovat mahdollista muuttaa kaakkois- tai/ja savon murteille, myös paikannimiä voi vaihtaa paikallisimmiksi.