Huuto

Olga palaa kotiin 30 vuoden jälkeen ja alkaa hoitaa vastentahtoisesti muistisairasta äitiään. Hänellä on sisar Anita, joka on naimisissa ja pari lasta. Olga on yksinasuva taidemaalari. Hänelläkin oli nuoruudessaan Markus, mutta hän valitsi taiteen miehen sijaan. Markus ei kestänyt hylkäämistä, hän tappoi itsensä. Äiti syytti Olgaa Markuksen kuolemasta, syyttää vieläkin. Olga päättää maalata äidistään muotokuvan. Hän ei ole koskaan halunnut omia lapsia, mutta nyt hänellä on: oma äiti. Anita soittaa useita kertoja äidilleen, Olga ei vastaa puhelimeen, hän ei ilmoita Anitalle miten huonona äiti välillä on. Anita on äidin suosikkilapsi. Olga päättää voittaa paikan itselleen. Hän ei päästä Anitaa hoitamaan äitiä. Loppua kohti Olgan viha äitiä kohtaan kasvaa,rakkaus kasvaa samassa suhteessa. Menneisyys pyrkii kummallakin pintaan. Äiti repii Olgan hänestä maalaaman muotokuvan, ei halua olla noin ruma. Olgan on vaikeaa antaa anteeksi sitä, ettei hän ole mitään äidin silmissä, Anita taas onnistunut kaikessa.Kun Anitan huoli äidistä kasvaa, hän ryntää paikalle ja tapaa hämmästyksekseen Olgan omaishoitajan roolissa. On välien selvittelyn aika. Lopussa molemmat tyttäret ovat äidin vuoteen vierellä eikä äiti tunne heistä enää kumpaakaan.