Heikkilän isännän pimeä työ

Talvisodan ja jatkosodan jälkeen koittaa viimeinkin kauan odotettu rauha: sotakorvauksia maksetaan, niukkuudessa eletään, Neuvostoliiton miehitystä pelätään ja sotaan syyllisiä etsitään. Satakuntalaisen Heikkilän perintötalon isäntä on nainut karjalaisen lottatytön. Heikkilän renki ilmiantaa isännän asekätkennän suunnittelijana ja johtajana. Isännän anoppi saapuu Pohjanmaalta yllättäen tutustumaan tuoreeseen vävypoikaansa. Arto -isännän perusteellisen nöyryytyksen ja häpäisyn jälkeen löytyy kuitenkin karjalaisanopin kanssa yhteinen sävel: ”Kova oli sauna Kannaksella!”