Joukko noin 16-18-vuotiaita nuoria viettää yhdessä aikaansa. Usein Mara, Rene, Sini, Tomp-pa ja Oka kokoontuvat Katan asuntoon. Osa on vielä koulussa, osa työttömiä. Vain Tomppa on töissä. Heillä on vielä muutamia haaveita. He pohtivat myös jaksaisiko vielä käydä koulun ja töitäkin olisi ehkä kiva tehdä. Onneksi on kaverit ja “Cornerin” perjantai -ja lauantai-illat. Henkkaritkin on hommattu. Elämä tuntuu kuitenkin vähän tylsältä. Jotain säpinää pitäisi kehittää.
Huumeiden katumyyjä Spiidi oli saanut keikan juuri vankilasta päässeeltä Maksilta. “Kutos-alueen” kamanmyynti on kova juttu. Maksin toimia puolestaan valvoo kasvoton Kummisetä. Spiidi tarjoaa kokeilunhaluisille nuorille ensin ilmaiseksi sitten osin velaksi myyden yhä kovempaa kamaa.
Aluksi nuoret ovat vain kokeilemassa. Vaihtelua sekin. Mara ja Katakin uskaltautuvat nyt seurustelemaan. Sini on ryhmästä ainoa, joka ei koske huumeisiin. Hän yrittää lopettaa koko touhun, mutta saa osakseen vain niuhon maineen. Myös huumeiden kanssa oman elämänsä solmuun kehinyt Pave käy varoittelemassa jengiä, tosin samalla itse nauttien talon antimista.
Kamaa on saatava ja siihen tarvitaan nyt rahaa. Osa nuorista rupeaa varastelemaan. Kummisetä painostaa Maksia, Maks Spiidiä ja Spiidi nuoria maksamaan velkansa. Väkivallan käyttöäkään ei kaihdeta.
Mara on saanut kutsun poliisikuulusteluun. Nyt viimeistään vanhemmat saavat tietää! Mara haluaa päänsä sekaisin. Muiden nukahdettua hän lähtee kallioille “lentelemään” tosi huuruissa. Seuraavan päivän uutiset ovat surulliset. Nuoret järkyttyvät Maran kuolemasta. Kata paljastaa Spiidin poliisille ja menee itse vapaaehtoisesti huumeklinikalle. Muutkin nuoret haluaisivat vielä yrittää. Ja Kummisedälle “kutos-alueen” kuviot ovat isossa, loputtomassa bisneksessä kovin pieniä.
(Taina Mäki-Iso: Nuortennäytelmäluettelo 1998, SHT)