Linnun vapaus

Suurvalta Ruotsin sodissa kunnostautuneille suvuille läänitettiin palkkioksi maa-alueita. Kymen-laaksosta kuningatar Kristiina antoi Wreden-aatelissuvun jälkeläisille Henrik Wreden kaatumisen jälkeen Elimäen neljänneksen veronkanto-oikeuden 1608. Siihen asti maan omistus ja verotusoikeus oli ollut valtiolla ja talonpojilla oikeus viljellä maata ja velvollisuus maksaa kruunulle vero. 1700-luvun loppupuolelle tultaessa talonpojat olivat menettäneet sukuoikeutensa aatelisille. Tästä syntyi kapinointia, pahin Kustaa III:n aikana 1772-3 aatelisten ja talonpoikien välillä. Talonpojat hävisivät kapinan ja joutuivat kartanoiden torppareiksi. Kapinaa sanottiin Linnun vapaudeksi, torpparit olivat vapaita kuin linnut muuttamaan muualle tai jäämään hoitamaan tilojaan ja tekemään korvaukseksi kartanolle määrätyn määrän päivätöitä. Vastaavanlaista kapinointa esiintyi muuallakin Suomessa. Linnun vapaus- näytelmä kertoo Anjalan kapinasta.