Isoisten maan sodan kauhuissa kuulemme tarinan naisesta ja miehestä, sisaruksista, jotka veivät lapset turvaan laaksoon. Niin syntyi lasten oma suojattu ja turvattu alue: Salattu laakso.
Salatussa laaksossa valitaan uutta johtajaa. Vaalin voittaa Mitra-tyttö. Arri-poika häviää. Häntä raivostuttaa. Mitraa uusi tehtävä vähän pelottaa. Uuden johtajan on nimettävä Kuutoset, jotka suojelevat laaksolaisten elämää. Nammu nimetään tiilentekijäksi, Jala Solanvartijaki, Kaaro Eläintenhoitajaksi, Mirrimina Soitontekijäksi ja kaksoset Palaki ja Paliki Tientietäjäksi. Kaksosilla varsinkin on kova paikka. Heidän on opeteltava sanomaan s-kirjan ennen kuin Viestintuoja Antar tulee ja opettaa heille tärkeän Tierunon.
Laaksolaiset opettelevat tehtäviään ja juhlatkin järjestetään. Arri on kuitenkin katkera ja alkaa nakertaa ryhmän sisuksia vetoamalla kavereihinsa. Hän ryöstää Palakin ystävänsä Simonin avulla. Arri haluaa tietää Tierunon salaisuuden ja uhkaa paljastaa koko lasten salatun laakson isoisille, jos Palaki ei puhu. Laakson ainoa puukko on myös kadonnut. Laakso täyttyy epävarmuudesta ja epäilystä.
Ihan Laakson lähettyvillä on menossa Isoisten sota. Arri ja Palaki melkein räjähtävät sodan melskeessä. Lopulta laakso selviää kuitenkin ulkopuolisista uhista ja laaksolaistenkin petturuudet selviävät. Mutta miten rangaista väärintekijää? Mitra saa jälleen hyvästä päätöksestä merkiksi valkoisen kiven, kun antaa Arrin jäädä laakson – jos tämä vain haluaa.
Näytelmässä on aineksia fantasiakirjallisuudesta, myyteistä ja rituaaleista. Dialogi etenee mukavasti (lasten ja nuorten hyvä esittää). Mielenkiintoinen teksti eri-ikäisten lasten ja nuorten tulkittavaksi.
(Taina Mäki-Iso: Nuortennäytelmäluettelo 1998, SHT)