Lewis Carroll, oikealta nimeltään Charles Lutwidge Dodgson, oli englantilainen kirjailija, matemaatikko ja pappi. Carrollin tunnetuimmat teokset ovat Liisan seikkailut ihmemaassa (1865) ja Liisan seikkailut peilimaailmassa (1871).
Carroll synty perheensä kolmantena lapsena. Carrollin isä oli aglikaaninkirkonmies ja kaikkiaan perheeseen syntyi yksitoista lasta. Nuori Carroll peri isältään paitsi kristilliset elämänarvot, myös matemaattisen lahjakkuuden. Vartuttuaan hän opiskeli Oxfordin yliopiston alaisessa Christ Churchin collegessa, josta valmistuttuaan sai matematiikan lehtorin viran Oxfordin yliopistosta. Carroll työskenteli virassa koko elämänsä ajan.
Carrollin lastenkirjat pohjaavat tarinoihin, joita Carroll kertoi ystävänsä Henry Liddelin tyttärelle Alicelle. Vaikka Carrollin ja Liddelien välinen suhde myöhemmin katkesi, jatkoi Carroll tarinoidensa kirjoittamista kirjoiksi. Liisan seikkailut ihmemaassa (1865) ja Liisan seikkailut peilimaailmassa (1871) ovat teoksina suunnattu kuitenkin yhtä lailla aikuisille kuin lapsille. Niitä pidetään ns. nonsense-kirjallisuuden klassikkoina.
Carrollin teokset ammentavat matematiikasta, logiikasta ja luonnollisen kielen rakenneperiaatteista. Teokset ovat täynnä filosofisia pelejä ja leikinlaskua, joiden avulla Carroll osoittaa lukijalleen matemaattisen maailman ihmeitä sekä logiikan ja päivittäisen kielenkäyttömme omituisuuksia. Henkilöhahmot ja tarinan tapahtuvat viittaavat usein englantilaiseen satukirjallisuusperinteeseen, mutta vinksahtaneella ja hullunkurisella tavalla.
Carroll kirjoitti kahden Liisan (Alice) seikkailuja käsittelevän kirjansa lisäksi vielä joukon muita. Paikoitellen nämä vievät nonsense-kirjallisuuden henkeä edelleen pidemmälle. Tällaisia teoksia ovat mm. Carrolin Sylvie and Bruno vuodelta 1889 ja The Hunting of the Snark vuodelta 1876. Lisäksi Carroll julkaisi oikealla nimellään, Charles Lutwidge Dodgson, suuren määrän matematiikkaa käsitteleviä artikkeleita ja tutkielmia.
Teksti: Olli Mäkelä / Sunklo, 2012
