Koulutus: Filosofian kandidaatti 1926
Yli sata vuotta Waltaria
Mika Waltari on suomalaisille hyvin tärkeä kirjailija. Vuonna 2008 Waltarin syntymän satavuotisjuhlavuotta vietettiin monin eri tavoin sekä Suomessa että ulkomailla. Juhlavuonna myös julkaistiin lukuisia teoksia Waltarista sekä tämän tuotannosta.
Waltarin teatteri
”Ja joka kerran imee itseensä teatterin ilmaa ja tuntee sen tenhon, hän on teatterin noitapiirin vanki. Minulle kävi niin viime talvena.” – Mika Waltari Suomen Kuvalehdessä (37/1938).
Mika Waltarin ja teatterin suhde oli monimutkainen. Kirjailija sekä rakasti että inhosi teatteria, kompleksisen suhteen kaikuja voi kuulla esimerkiksi Waltarin vuonna 1947 pitämästä esitelmästä.
”Näytelmä on epäkiitollisin, katkerin ja vihattavin kaikista kirjallisuuden muodoista. Mutta myös kiitollisin. Näyttämöllä kirjailijan sanat kukkivat, saavat yleisön haltioitumaan ja innoittavat etevimmät näyttelijät suuriin saavutuksiin. Mikään muu maailma ei ole niin petollinen kirjailijalle kuin teatteri. Se paljastaa parhaiten ihmisen alhaisimmat ominaisuudet. Menestyksekäs näytelmäkirjailija on pöyhkein olento maan päällä. Näytelmän menestys ratkaistaan välittömästi yleisön silmien edessä. Siksi näytelmäkirjailija kirjoittaa vain esittävää teatteria varten.”
Pelkästään Waltarin laaja draamatuotanto riittäisi hyvin päätoimisen näytelmäkirjailijan elämäntyöksi, kuten Panu Rajala huomauttaa kirjassaan Noita palaa näyttämölle – Mika Waltari Parrasvaloissa (1998). ”Hän kirjoitti symbolistisia ja elämänkatsomuksellisia näytelmiä, historiallisia aatedraamoja, keveitä ja vakavia komedioita, veijarinäytelmiä, nopeita farsseja, kiertuenäytelmiä, seuranäytelmiä, propagandanäytelmiä, tilauksesta muutaman isänmaallisen juhlanäytelmän. Runodraamaa hän ei kirjoittanut eikä aivan täyttä tragediaakaan.” Rajala kuvailee.
Waltari oli kuitenkin alallaan käsittämättömän tuottoisa. Hän sukkuloi uransa aikana sujuvasti erilaisten kirjallisuuden lajityyppien keskellä ja hyvin monenlaiset aiheet löysivät hänessä tulkkinsa. Kaikkiaan Waltari kirjoitti 22 romaania, 15 pienoisromaania, 26 näytelmää, kuusi runoteosta, neljä novellikokoelmaa, seitsemän salapoliisiromaania, kaksi satukirjaa sekä noin sata kirja-arvostelua ja lehtiartikkelia. Hänen tuotantoonsa kuuluu lisäksi kuunnelmia, tietokirjoja, suomennoksia ja elokuvakäsikirjoituksia.
Waltarin ensimmäinen teos Jumalaa paossa ilmestyi vuonna 1925. Hänen kotimainen läpimurtonsa tapahtui romaanin Suuri illusioni (1928) myötä ja suureen kansainväliseen suosioon hän nousi Sinuhe egyptiläisen (1945) kautta. Sinuhe on julkaistu kaiken kaikkiaan 41 kielellä ja se on edelleen maailman myydyin suomalaisen kirjoittama kirja. Suosiostaan se saa kiittää paitsi Waltarin lahjakkuutta, myös sopivaa ajankohtaa. Sinuhen kyyninen huumori vetosi Toisesta maailmansodasta toipuvaan yleisöön ja kirja levisi muutamassa vuodessa Suomesta maailman eri kolkkiin. Vuonna 1949 romaani kohosi Yhdysvaltojen best seller -listan kärkeen ja pysytteli siellä yli puoli vuotta, minkä jälkeen kirjasta tehtiin vuonna 1954 jäykähkö Hollywood-spektaakkeli, joka ei tee kirjalle oikeutta.
Kunnianosoitukset ja palkinnot
Kunniatohtorin arvonimi Turun yliopistosta 1970
Suomen Akatemian jäsen 1957
Pro Finlandia -mitali 1952
Aleksis Kiven palkinto 1947
Lähteet:
Envall, Markku: Mika Waltari. Teoksessa Suomen Kansallisbiografia 10: Trana-Österman (2007).
Rajala, Panu: Noita palaa näyttämölle – Mika Waltari Parrasvaloissa (1998).
Mika Waltarin sitaatit ovat kirjasta Noita palaa näyttämölle.
Mika Waltari -seuran kirjailijaesittely
WSOY:n kirjailijaesittely
