Juhani Aho (syntymänimeltään Johannes Brofeldt) tunnetaan romaaneistaan sekä erityisesti novelleistaan, joita hän itse nimitti lastuiksi. Ahon tuotanto on monitahoinen, mutta yleisimmin sen lähtökohtana katsotaan olevan realismin perinne, joka myöhemmillä vuosilla kääntyy kansalliseksi uusromantiikaksi. Useimmissa kirjoissaan Aho kuvaa tavallista kansaa, mutta jotkut teokset keskittyvät myös ylempiin yhteiskuntaluokkiin.
Ahon tunnetuimpia romaaniteoksia ovat Rautatie (1884), Papin tytär (1885), Papin rouva (1893), Panu (1897) ja Juha (1911). Lyhyitä tekstejä eli lastuja Aho kirjoitti yhteensä kahdeksan kokoelmallisen verran. Lastujen tyylilaji vaihtelee psykologiseen realismiin kirjoitetuista novelleista esseistiikkaan. Aho kirjoitti myös useita näytelmiä, ja hänen romaaniensa pohjalta sittemmin kirjoitetut dramatisoinnit ovat suomalaisessa teatterimaailmassa tunnettuja.
Aho toimi joitakin aikoja myös lehtimiehenä ja oli perustamassa nykyisen Helsingin Sanomien edeltäjää Päivälehteä. Ennen kaikkea Aho oli kuitenkin tuottelias kirjailija. Omana aikanaan hän oli myös tunnetuin suomalainen kirjailija maailmalla. Tämän lisäksi Ahon voidaan sanoa olevan ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija.
Teksti: Olli Mäkelä / Sunklo, 2011