Hallaperän Eräveikot on vuosikymmeniä toiminut metsästysseura, josta on aikojen kuluessa tullut ikään kuin miehisyyden viimeinen linnake, johon akkaväen komentelu ei ulotu. Metsästysseuran pihassa oleva plakaatti tiivistää asian: Akkoloilta pääsy kielletty! Ainona poikkeuksena on kahvinkeittäjä Helga, joka on seuran nuoren puheenjohtajan äiti.
Mutta eräänä päivänä metsästysmajalle tulee nuori nainen, Unelma, joka vahvalla Härmän murteella ilmoittaa haluavansa liittyä jäseneksi ja jättää siitä kirjallisen hakemuksen. Seuran puheenjohtaja Oskari joutuu kovan eteen: Seuran säännöistä ei löydy pykälää, joka kieltäisi naista hakemasta ja jopa saamasta jäsenyyttä. Seuran vanhempien miesten kanta on selvä: Säännöistä viis, akkoja ei oteta!
Unelma värvää kolmihenkisen naisjoukkueen ja haastaa miehet kilpa-ammuntaan hirvikivääreillä, panoksena jäsenyys tai sitten ei. Lopputulos näyttää ennalta selvältä, mutta kuinka mahtaa käydä, ja mihin kilpailun lopputulos sitten johtaakaan?
Tästä kaikesta kertoo näytelmä ”Akka vaikka väkisin.”