Markuksen mielenterveys horjuu, hän menettää perheensä ja psykiatrin virkansa. Työtön Markus on eksyksissä ja saa neuvon liittyä työttömien toimintakeskuksessa toimivaan kuoroon, jonka kreikankielinen nimi Kenoosis tarkoittaa tyhjenemistä. Kuoron johtaja Aaretti pakenee huume- ja heavyrock-taustaansa omalaatuiseen uskoon. Muidenkin kuorolaisten elämä on jollain tavoin vinksallaan. Joku kuvittelee olevansa näyttelijä, toinen entinen muukalaislegioonalainen, kolmas tapailee humanoideja öisellä hautausmaalla.
Paljon paremmin ei mene ulkoisesti hyvin toimeentulevalla psykiatri Klasulla, joka terapoi potilaitaan vierailemalla heidän unissaan. Kuoro muodostaa kaikille jäsenilleen tukea antavan yhteisön. Kuoro kuitenkin lopetetaan määrärahojen puutteessa. Yksi kuorolaisista räjäyttää itsensä, toinen grillaa itsensä lähes hengiltä solariumissa, mutta kuorolaiset etsivät toisensa kootakseen kuoron uudelleen.
Kuoro laulaa a cappellana blues- ja gospelsävelmiä Aaretin keksimin suomenkielisin sanoin. Sanoitukset ovat hengellisiä ja niissä välittyy näytelmän yhteisöllinen teema. Näyttämö on lähes tyhjä, tilat luodaan puheessa.
(Teija Hakamäki: Näytelmäluettelo 2006, SHT; Muokannut: Esa Kirkkopelto)