Koskettavan surumielinen kuvaus herkän nuoren laulajatytön kesästä, jolloin hän antaa elämänsä turvalliseksi uskomansa miehen käsiin. Avioliitosta ns. “hyvän perheen” pojan kanssa muodostuu kuitenkin pian painajainen. Teeman keskeisin sanoma on siinä, että mitä enemmän yritämme kahlita toista ihmistä/ taidetta/ elämää, sitä varmimmin sen kadotamme. Tämän musiikkipitoisen näytelmän tapahtumapaikkana on vanhan kartanon edusta puutarhoineen ja omenapuineen.
Elisa, nuori bändilaulaja, on jäänyt yllättäen leskeksi. Elisa haluaa itsekin kuolla, mutta hänet pelastaa pankinjohtaja Alftan, jonka kanssa hän sitten menee naimisiin. Elisan bändiläisiä ei hyväksytä häävieraiksi ja avioliitto paljastuu muutenkin pian vankilaksi ja puoliso lääkeaineiden väärinkäyttäjäksi. Ex-mies, liikenneonnettomuudessa kuollut Petja elää Elisan mielessä ilmestyen aina välillä lohduttamaan Elisaa.
(Liisa Kosonen: Kesänäytelmäluettelo 1996, SHT)